Nyt on kisat takana.Ei ollut suunsoitosta paljon apua. Lauantain matsi päättyi täydellä ajalla toisen kaverin pistevoittoon. Ei ollut hyvä olo, kun asteli tatamille. Asiaan vaikutti vamma (nilkka), ravinnon niukkuus kun pelkäsin olevani yli painorajan ja yleinen alakulo. En uskaltanut päivän aikan juoda edes kunnolla, kun pelkäsin painon heilahtavan yli sallitun rajan. Mistä sitten kehittyikin päänsärky sopivasti ennen ensimmäistä ottelua. Hyvä meininki...
En löytänyt millään sitä draivia, mikä vaaditaan kisojen loppuunviemiseen. Saati sitten edes yhden vastustajan voittamiseen!
No. Mielihän siitä meni maahan, mutta vain hetkeksi. Olin niin tyytyväinen ylipäätään siihen, että pääsin vihdoin ja viimein pois sieltä kisoista. Tuota yhtä matsia odoteltiin käsittämättömät 7+ tuntia! Siinä ajassa ehti pohtia aivan liikaa kaikkia asioita. Toisaalta, onhan se sama stressi kaikilla muillakin ottelijoilla.
Päätin jo eilen illalla kuitenkin, että tänään mennään hakemaan hyvitystä. Ensimmäisen ottelun jännitys oli jo kuitenkin saatu pois päiväjärjestyksestä, joten pitihän sen mennä tänään edes vähän paremmin.
Ja menihän se! Sain edellisenä iltana syötyä ja juotua kunnolla, sain siis kropan jälleen normaalitilaan. Nesteytys, ravinto... kun nämä asiat on kunnossa, niin painikin onnistuu paljon paremmin.
Tänään sitten Openissa sain ensimmäisen vastustajani pisteillä voitettua ja toiselle hävisin lukotuksella aika nopeasti. Mutta sain siitä matkaan SM pronssia. Ihan hyvä, että tuli tänään lähdettyä kisoihin. Olisi varmasti jäänyt kaivelemaan, jos olisi vain jättänyt sunnuntain kisat väliin.
Kokemusta ainakin tuli ihan mukavasti lisää. Paikat mitkä rikki tällä hetkellä (siis sen nilkan lisäksi): selässä kramppi, vasemman käden nimetön venähtänyt, oikena jalan isovarvas sama juttu ja mustelmia ympäri kroppaa. Katsotaan, mitä kaikkea vielä huomenna huomaa.
Mitä opin näistä kisoista.
1. Pidä huoli siitä, ettei tarvitse pudottaa painoa liian nopeasti, jos ollenkaan.
2. Sparraa välillä kovaa. Liian pehmeä harjoittelu, vaikka onkin hyvästä peruskuntokaudella, voi koitua kohtaloksi kisoissa.
3. Lajin mukaista treeniä. Viime aikoina ei ole tuo puvun kanssa treenaaminen paljon maistunut. Itseasiassa, inhoan sitä. Mutta kisoja edeltävänä kuukautena siihen tulee panostaa kunnolla.
4. Hanki samanlaista vastusta kuin kisoissa. Yleensä kisoissa juuri väännetään aivan raivolla, joten samanlaista vastusta pitäisi saada omassa harjoitusporukassakin.
5. Viimeinen, muttei vähäisin. Vaihda seuraa. Jos omassa seurassa ei panosteta kilpailuun ja se kuitenkin kiinnostaa, vaihda sellaiseen, missä panostetaan.
Lopuksi vielä kiitokset huoltojoukoille ja kuvaajalle. Ilman teidän tukeanne ei olisi mitaliakaan!
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti