torstai 26. marraskuuta 2009

Time is not important. Only life is.


Jeps, saatiin vihdoin ja viimein aikaiseksi kirjoitella tänne blogiinkin välillä.

Opin aika paljon uutta itsestäni lyhyessä ajassa. On paljon sellaisia asioita, joista ajattelin, etten ehkä pysty niihin. Mutta todellisuudessa ihminen pystyy paljon enempään kuin uskookaan. Fyysiset ja henkiset rajat on koeteltu, vaikka on joitain asioita joissa huomasi olevansa huonompi kuin odotti. Koen kuitenkin, että oli enemmän esteitä, joita ylitti. Hieman olen tosin hämmentynyt: tuntuu näin jälkikäteen, että muut ihmiset ehkä tietävät ja tuntevat minut itseäni paremmin. Positiivisella tavalla. En ole uskonut itseeni tarpeeksi.

Kurssit saatiin käytyä. Mutta kyllä sen jälkeen olikin aika ladata akkuja ihan huolella.

Pidin kunnon lay-offin. Siihen toki mahtui vähän flunssaakin joukkoon. Sain tosin pidettyä myös parhaan lomani ikinä, vaikka lomakohde olikin turisti-rysä. Mutta en kaivannutkaan mitään yllätyksiä: aurinko ja lämmin ilma olivat ainoa kriteerit. Ja kerrankin tuntuu että loman jälkeen akut on todella ladattu, toisin kuin perinteisen ryyppyreissun jälkeen...

Nyt on uusi treeniohjelma käynnissä. Mutta siitä joku toinen kerta.

Kiitokset kuitenkin kuuluvat niille ihmisille, jotka uskovat minuun enemmän kuin minä itse. Ehkä jonain päivänä alan itsekin uskoa. Keep your faith!