maanantai 21. joulukuuta 2009

Recovery period.

Huh huh että voi olla kipeä. Aamulla tuntui etten pääse sängystä ylös ilman kainalosauvoja.

Eilisen treenin jälkeen kävin vielä illalla vetämässä loputkin väännöt pois kehosta jumppaamalla hieman kamppailulajeja aerobisen hengessä. Muutama erä escrima-kepeillä ja säkkitreeniä. Mutta mielenkiinotoisinta oli treenata Capoeiraa (en ole mitenkään hyvä tässä, muutaman liikkeen osaan) mutta pääasia on, että se on hauskaa! En tosin käytä musiikkina perinteistä Capoeira-musiikkia, vaan enemmänkin konemusiikkia.

Taidan jatkossakin tehdä aerobisen treenin tuolla tyylillä. Pysyy hapenottokyky parempana ja saa samalla kehonhallintaa. Suosittelen!

Nyt kun päivää on kulunut vähän pidemmälle, niin huomaan oman mielialani olevan todella korkealla. Olo on kuin vuorigorillalla! Hah hah! Voittajafiilis...

sunnuntai 20. joulukuuta 2009

Phase II rescue attempt continued.

Jees sain tänään tehtyä taas Density treenin.

Treenit

Lämmittely: tuulimyllyjä 6:n toistoja ensin 5kg:lla, sitten 10kg ja 15kg. Ja vielä alas sama. Alaselkä saattoi väsyä vähän liikaakin, mutta lienee parempi, että on kunnon lämpö päällä kuin että rikkoo sen kallisarvoisen selän.

1. Maastaveto Läskiotteilla 3-2-1 syklillä, painot 65-70-75. Kesto 20 min. Sain tehtyä 20 sarjaa...

2. Penkkipunnerrus Läskiotteilla 3-2-1 syklillä, painot 80-90-95. Oli vähän liikaa painoja/liian vähän palautusta sarjojen välissä. Lopussa tein pelkkiä kolmosia 80:llä.

3. Pohjeliike jalkaprässissä 50 toistoa niin nopeasti kuin mahdollista.

Joku saattaa nyt ihmetellä noita maastavedon painoja, kun olen joskus kirjoittanut niistä omista ennätyksistä. Noilla Läskiotteilla pelaaminen vaan vaatii aika paljon käsien puristusvoimalta, jota ei itselleni ole oikein koskaan siunaantunut. olet vain niin vahva kuin heikoin lenkkisi, minulla siis käsivarret.

lauantai 19. joulukuuta 2009

Phase II rescue attempt.

Kävin eilen illalla tekemässä Density treenin.

Treenit

1. Takakyykky 20 min. 3-2-1 kierrolla, painot 105/115/125

Yhteensä 13 sarjaa (laskekoon kuin tahollaan kuinka monta sarjaa per paino)

2. Military Press 20 min. 3:lla toistolla ja läskiotteilla, paino 45kg

Yhteensä 20 sarjaa

3. Dippejä kehon painolla 10 min 6:lla toistolla.

Yhteensä 6 sarjaa. Tämäkin olisi hyvä tehdä 20 min.

Hyvä treeni. Palautumisjuoma ja treenin-aikainen-juoma jäi nauttimatta, joten kävin Hesburgerin kautta. Tiedän, ei kovin hyvä palautumisateria, tällä kertaa tosin perustelin itselleni sen seuraavilla syillä:

- pitäisi käydä nukkumaan tunnin päästä treenin loppumisesta
- en ehdi ottamaan kuin yhden palautumisaterian tuona aikavälinä
- kalorivaje on kova tuon treenin jälkeen (okei, ei nyt ihan 3000kcal...)
- en ole syönyt roskaruokaa kuukauteen, joten tämä on enemmän poikkeus kuin sääntö

Mutta koen että nyt seuraavana päivänä olen vähemmän puhki kuin jos olisin syönyt vasta kotona. Edelleen, en suosittele Mega-ateriaa palautumisateriana.

Phase II failed... almost.

Motivaation pitäminen on ollut vähän niin ja näin, olen ollut menossa vähän liikaa joka suuntaan tämän kuukauden aikana.

Töissä on ollut vauhtia uusien tuulien puhaltaessa ja olen pyrkinyt kurssittamaan itseäni. Tavallaan onneksi en toistaiseksi ole niille päässyt, on meinaan toinenkin projekti käynnissä. Suunnittelin nimittäin lähteväni Britteihin kouluttamaan itsestäni itsepuolustusopettajan. Olen sitä tässä useamman vuoden jo pohdiskellutkin, mutta nyt tarjoutui vihdoinkin paikka ja aika sille.

Tulin sitä miettineeksi yksi päivä, että kuinka monta vuotta olen harjoitellut kamppailulajeja ilman että olen saanut niistä mitään virallista dokumenttia. Aloitin kamppalilajit jo 15 vuotta sitten. Tajusin tuonkin asian vasta kun eräs (tämän maan johtaviin kuuluva) kamppailutarvikkeiden myyjä asiasta minulle huomautti. Kyllä, olen tuntenut hänetkin kaikki nämä vuodet. "Etkös sinäkin ole ollut näissä hommissa jo aika pitkään?" taisi olla se kysymys. Damn.

Mutta kerron siitä kurssista enemmän kunhan saan diplomin käteen, ettei mene vielä henkselien paukutteluksi. 18. - 21.2.2010 jälkeen...

Ja sitten ne treenit...

Välillä tulee luetuksi liikaa noita treenijuttuja ja -sivustoja. Pitäisi löytää aikaa kaikille lihasryhmille ja eri kuntoalueille (voima, kestävyys, voimakestävyys jne.). Sitä jopa unohtaa mitkä on niitä tärkeimpiä liikkeitä, millä saa pidettyä itseään kunnossa. Toistaiseksi olen löytänyt pari liikettä, joilla voi taata tietyn lihaskunnon ylläpidon (aerobinen kunto on nopeampi ja helpompi hankkia takaisin kuin lihaskudos).

1. Takakyykky

2. Leuanveto (yläkropan takakyykky)

Noihin kahteen liikkeeseen panostaminen on kuin laittaisi rahaa pankkiin. Takakyykky aktivoi enemmän hormonitoimintaa lihaksen kasvattamiseksi kuin mikään muu liike. Takakyykky tekee lähes kaiken, mutta se on erityisesti alaselän liike. Jos et pysty tekemään takakyykkyä, todennäköisesti valehtelet, olet vain laiska. Ja vaikka et valehtelisikaan, sinun tulisi hoitaa polvet tai alaselkä sellaiseen kuntoon että pystyt liikettä tekemään. Koska ethän voi käydä salilla jos olet tosiaan siinä kunnossa ettet pääse kyykkyyn. Hae opastusta liikkeen oikeaan suorittamiseen ja lakkaa keksimästä tekosyitä. Kyykky on todella panostamisen arvoinen!

Treenit eilen:

Leuanveto "läskiotteilla":

30 toistoa kontrolloidusti, aikaa meni 13 min.

sunnuntai 6. joulukuuta 2009

Phase I: ready.

Ensimmäinen vaihe on valmis.

Seitsemän päivää, joiden aikana oli todella heikko ja jopa sairas olo. Koko ajan tuntui siltä kuin olisi tulossa kipeäksi. Mutta olo sen jälkeen...

Mitä sitten tapahtui viimeisen reilun viikon aikana?

Pidin tiukan proteiinikuurin. Eli rasvat ja hiilihydraatit lähes nollille. Miksi lähes? Koska täysin nollille vetäminen on lähes mahdotonta. Kyseessä ei siis ole mikään ihmedieetti. Tarkoituksena ei ole pudottaa rasvaa, sillä yhden viikon aikana sitä ei pysty hirveän paljon pudottamaan. tarkoituksena on siis vain korjata ruokailutottumuksia tai ainakin ohjata niitä oikeaan suuntaan. Opetella arvostamaan oikeaa ruokaa. Tästä ei pidäkään tehdä itselleen liian helppoa. Välillä saatoin yhden päivän aikana nauttia ainoastaan proteiinijauheita, mistä vatsa ei tosin juuri pitänyt. Hyvänä periaatteena voisi pitää sitä, että pyrkii syömään mahdollisimman paljon proteiinia luonnollisista lähteistä, eli lähinnä lihasta ja kalasta.

Toimiko se? Kyllä se vaikutti mieleen. Nyt on helpompi arvostaa kunnon ruokaa. Pahin nestepöhö häipyi. Ja kun söin nyt vkolopun enemmän hiilareita, tuntuu että koko yleisvointi parani heti. Tunnen itseni paljon voimakkaammaksi, sekä fyysisesti että henkisesti.

Onko tuo nyt sitten terveellistä. Ei. Mutta ei ole myöskään aiempi syömiseni. Joten jos se vaaditaan, että viikon syö askeettisesti että pystyy korjaamaan omia syömisiään vähän pidemmäksi aikaa, niin hyöty on suurempi kuin se haitta, mitä aiheutetaan. Ja ymmärrän, että maksa ei välttämättä pidä tuollaisesta ruokailusta, mutta kuten sanottua, tarkoitus on syödä vain 7 päivää noin.

Seuraava vaihe

Kahden viikon ylikuntokausi. Juuri ennen joulun vapaita on hyvä laittaa kroppa vastaanottavaisempaan olotilaan: kerjäämään ylimääräisiä kaloreita. Näistä vaiheista kerron kunhan saan seuraavan vaiheen loppuun.

torstai 26. marraskuuta 2009

Time is not important. Only life is.


Jeps, saatiin vihdoin ja viimein aikaiseksi kirjoitella tänne blogiinkin välillä.

Opin aika paljon uutta itsestäni lyhyessä ajassa. On paljon sellaisia asioita, joista ajattelin, etten ehkä pysty niihin. Mutta todellisuudessa ihminen pystyy paljon enempään kuin uskookaan. Fyysiset ja henkiset rajat on koeteltu, vaikka on joitain asioita joissa huomasi olevansa huonompi kuin odotti. Koen kuitenkin, että oli enemmän esteitä, joita ylitti. Hieman olen tosin hämmentynyt: tuntuu näin jälkikäteen, että muut ihmiset ehkä tietävät ja tuntevat minut itseäni paremmin. Positiivisella tavalla. En ole uskonut itseeni tarpeeksi.

Kurssit saatiin käytyä. Mutta kyllä sen jälkeen olikin aika ladata akkuja ihan huolella.

Pidin kunnon lay-offin. Siihen toki mahtui vähän flunssaakin joukkoon. Sain tosin pidettyä myös parhaan lomani ikinä, vaikka lomakohde olikin turisti-rysä. Mutta en kaivannutkaan mitään yllätyksiä: aurinko ja lämmin ilma olivat ainoa kriteerit. Ja kerrankin tuntuu että loman jälkeen akut on todella ladattu, toisin kuin perinteisen ryyppyreissun jälkeen...

Nyt on uusi treeniohjelma käynnissä. Mutta siitä joku toinen kerta.

Kiitokset kuitenkin kuuluvat niille ihmisille, jotka uskovat minuun enemmän kuin minä itse. Ehkä jonain päivänä alan itsekin uskoa. Keep your faith!

lauantai 17. lokakuuta 2009

Training Days part II

Yksi viikko takana, kaksi jäljellä. Välillä tuntuu, ettei oikein jaksa innostua enempää, lannistuu yrittämästä. Sitten sanon itselleni: se on vain työtä. Ei se ole sen ihmeellisempää. 3 viikkoa. Se on lyhyt aika elämässä.

On tullut uitua ja juostua. Kummastakaan en pahemmin välitä. Mutta hammasta purren siitä pääsee, se on vain työtä.

Yllättävän nopeasti keho palautuu kovastakin treenistä. Ja kovakin treeni saattaa joskus toimia palauttavana. Pitää olla vaihtelua ja sitä olen saanutkin.

Lueskelin hieman T-nationia taas vaihteeksi ja silmääni osui juttu treenin intesiteetistä. Kirjoittaja oli Charles Poliquin, jolla on mielestäni usein aivan kahjoja ajatuksia treenaamisesta. Tosin hän myös yleensä perustelee hullut ajatuksensa. Tässä tapauksessa hän puhui treenaamisen kovuudesta. Ajatuksena olisi treenata 2 viikkoa niin kovaa, että kroppa kestää sen nipin napin... jos kestää. Sen jälkeen viiden päivän täydellinen lepo treenaamisesta. Ja treeni on todella niin kovaa, että kehosi on ylikunnossa lähes koko kahden viikon ajan.

Yksi esimerkki tulee taas mieleeni, vaikka se onkin sama kuin monessa muussakin kirjoituksessani: elokuva 300. Näyttelijät pidettiin tarkoin palautumisen ja ylikunnon välimaastossa heidän treenatessaan elokuvaa varten. Kaloreita sai sen mukaan, miten paljon treenasi. Heitä tosin valvottiin koko ajan ammattilaisten toimesta, mikä on ongelmana tällaisen perusharjoittelijan treeniohjelmassa.

Ja sitten on vielä se ongelma, että haluaakohan sitä kuitenkin lähteä salille niiden 5 päivän aikana? Yksi ratkaisu siihen on kehittää itselleen jotain tekemistä tuoksi ajaksi. Muutama projekti tuli heti mieleen.

Niinpä en aio säästää itseäni näiden kahden viikon aikana. Otetaan sitten vaikka viikko lepoa treenistä. Saattaa tulla tarpeeseen...

tiistai 13. lokakuuta 2009

Training Days part I

Aika rankkoja päiviä tiedossa.

Tällä hetkellä vietän kolmen viikon kuntokuuria. Tähän sisältyy paljon kuntojumppaa, tekniikkaa ja kamppailulajeja. En ole paljoa ehtinyt tännekään kirjoittelemaan, mutta kyse ei ole kiireestä, vaan stressistä. Kuntokuuri on sekä fyysisesti että henkisesti raskasta.

Otetaan esimerkiksi tämä päivä.

Treenit

10km lenkki
45 min. potkunyrkkeilyä
45 min. vapaaottelua
45 min. maahanvientiharjoittelua

Periaatteessa voisi laskea yhteensä 4 tuntia harjoittelua. Tulos: nivuset ja pohkeet kipeinä. Tärykalvo puhkesi lyönnistä -> lääkärikäynti.

Ja nyt mennään vasta ensimmäisiä päiviä. Täytyy toivoa, että kroppa kestää tämän rääkin, sitten voikin pitää vähän lomaa harjoittelusta.

Ravinto näin raskaan harjoittelun aikana

Koska luulen tarvitsevani tällä hetkellä enemmän energiaa palautumiseen ja treenien läpi vetämiseen, olen syönyt aamupäivisin/päivisin rasvaista ruokaa, a'la A-dieetti, mutta sen lisäksi olen iltaisin nauttinut hyvin paljon hiilihydraatteja. Eli aamulla enemmän mieshormoneja liikkeelle ja iltapäivään enemmän "insuliinipiikkausta". So far so good.

Pitkäkestoisessa harjoittelussa elimistö kuluttaa hyvin nopeasti hiilihydraattivarastot eli lihaksen sokeritankit. Kun ne loppuvat, keho alkaa pyytämään ravinnoksi rasvaa. Mm. alppikiipeilijät käyttävät pääasiallisena ravintonaan rasvaisia tuotteita. Tai näin ainakin Mark Twight.

En usko että olisin selvinnyt niin hyvin tätä päivää ilman tätä ruokavaliota. Aika monelle onkin vaikeaa uskoa tuota rasvan käyttämistä energianlähteenä.

tiistai 15. syyskuuta 2009

The Test

Pääsin aiemmin mainitsemastani testistä läpi!

Oli aika rankka testi. Olin pari aiempaa viikkoa on/off -flunssassa, mutta sain silti räävittyä juoksutestin ja kuntopiirin alta pois. Edellisenä iltana oli hieman kuumettakin, mutta ajattelin mennä kokeisiin joka tapauksessa.

Itseasiassa testin jälkeen oloni tuntui jo paljon paremmalta. Eräs vanha ystäväni aikanaan ehdottikin minulle, että kun tuntee flunssan tulevan tai on juuri siinä hilkulla että tulee kipeäksi, niin kunnon sykkeennostatus -jumppa voi auttaa. Kuumeisena ei saa tietenkään treenata!

Olen huhkinut nyt läpi Ross Enamaitin Infinite Intensity -treenejä, tietenkin omalla viilauksella: esimerkiksi intervallit olen hoitanut joko pitkäkestoisena treeninä tai sitten laitteilla. Samoin olen keventänyt itse kuntopiirejä. Yritän noudattaa ajatusta oman kehon kuuntelemisesta: jos treeni jättää liian väsyneeksi, se oli todennäköisesti liian kova. Jos treenistä tulee ärtyisäksi, olet ylikunnossa.

Voimapuolta olen treenannut High Intensityllä. Esim:

Treenit:

Reisiojentaja

Reisikoukistaja

Pec-Deck tai penkkipunnerrus

Taljasoutu

Pystypunnerrus käsipainoilla

Hauiskääntö

Ojentajapunnerrus taljassa

Pohjenousu

Vatsalaite

Tuo koko sarja vedetään yhdellä kertaa läpi, yhden kerran. Liikkeet tehdään aika hitaalla temmolla, pyritään maksimaaliseen rasitukseen. Aikaa tuohon treeniin menee yleensä 15 min.

perjantai 21. elokuuta 2009

Supplements.

Lisäsin ruokavalioon hieman lisäravinteita.

Tiedän, että pakettien kyljessä lukee aina, ettei lisäravinteita saa käyttää monipuolisen ruokavalion korvikkeena. Ei tuokaan kuitenkaan ihan yksiselitteinen ohje ole: jos jo syöt monipuolista ruokaa, mihin "#*/(:n tarvitset lisäravinteita ylipäätään? Niinpä tuo kyseinen teksti onkin varmaan laitettu kylkeen siksi, ettei joku ala elämään pelkällä hera-proteiinilla tai että tulisi käsitys, että kaiken maailman pulverit ovat terveellistä ravintoa.

Ne eivät ole.

Perustan mielipiteeni suoraan siihen, että yleensä lisäravinteet ovat niin käsiteltyjä, ettei niissä ole kuin prosentti niistä ravintoaineista mistä aine on alunperin revitty. Mutta niiden epäterveellisyydestä huolmatta niitä voidaan käyttää terveyden edistämiseen kuten painonpudottamiseen. Ja kyllä, tiedän että heran glyceeminen indeksi on alhainen eli sen pitäisi olla terveellistä. Jep. Niin kauan kuin kukaan ei mainitse sitä tosiseikkaa, että aika monelta ihmiseltä menee vatsa aivan sekaisin. Eli riippuu aika paljon yksilöstä.

Tällä hetkellä minulle on tarvetta saada painoa hieman putoamaan, joten lisäsin ravintooni juuri tuota heraproteiinia. Ajattelin kyllä kokeilla muna-proteiinia, jos saan sitä jostain hyppysiini.

Treenit

Tämän päivän aikana olen tehnyt seuraavat:

100 punnerrusta
50 leuanvetoa

Määrät näyttävät aika hurjilta, mutta olen tehnyt määrät sarjoissa päivän mittaan. Tarkoituksenani on tehdä tätä vajaan viikon ajan ja sitten pitää muutaman päivän lepo. Teen nuo määrät siis 7 päivää peräkkäin, yhteensä 700 punnerrusta ja 350 leuanvetoa. Siinä on kaikki yläkropan treenit mitä näille päiville suunnittelin. Jos kyseinen treeni kiinnostaa enemmän, kehoitan lukemaan T-Nation:in artikkelin aiheesta. Kyse ei ole siitä, että tarvitsisin lisää lihasmassaa, vaan pyrin ennemminkin lisäämään toistomääriä noissa liikkeissä. Viikon päästä on kuntotesti, johon tähtään. Kirjoitan sitten, kuinka onnistuin.

tiistai 4. elokuuta 2009

Finding Your Own Way, Part I

Treenit: Noviisi Triathlon
- 2,5 km juoksu
- 10 km pyöräily
- 400 m uinti

Ei kovin hääppöinen treeni, mutta sopivan rankka kun edellispäivänä tuli vedeltyä sprintti Triathloni aika kovaa.

Tänään aamulla: Density Training
- 5 min lyöntejä säkkiin
- 5 min 10kg Ball-Slam
- 5 min rinnalleveto kevyellä painolla

Tänään iltapäivällä: Triathlonin harjoittelua
- 40 km pyöräily
- 200 m uinti (lähinnä palauttavana)

Kuten noista treenimääristä huomaa, tulee treenattua aika paljon tällä hetkellä. Siitä pääsenkin päivän otsikkoon...

UUDEN ETSIMISTÄ

Olen jo jonkin aikaa noudattanut Anabolista dieettiä ja alkanut nyt lomalla luisumaan kohti Paleoliittista dieettiä (hieman enemmän hiilihydraatteja). En ole tosin luopunut rasvaisesta ruuasta, vaan olen vain ottanut vihanneksia ja hedelmiä ruokavalioon enemmän mukaan.

Olen käyttänyt aika paljon aikaa ravintoasioiden selvittelyyn. Vaikka hylkäsin happo-emäs tasapainon miettimisen jo jokin aika sitten, päätin silti pitää aamupalalla tuon greippimehun mukana koska aloin pitää siitä. Ja huomasin tuossa jossain sivustolla tutkimuksenkin, jossa todettiin yhden greippimehu-lasillisen päivässä pudottavan painoa vaikka ei muita muutoksia ruokavalioonsa tekisikään. Mutta palataan asiaan.

Aion nyt kokeilla ensimmäistä kertaa rakentaa itselleni ruokavaliota, joka sopisi tähän elämäntilanteeseen. Täytyy ottaa huomioon kuinka paljon saatan päivässä treenata. Ei ole mitenkään tavatonta, että treenaan neljä päivää putkeen, kovia treenejä 3-4 ja kevyempiä saman verran. Voisin väittää, että välillä treenaan kuin ammattilainen määrien puolesta vaikka käyn normaalisti töissä.

Suunnitelma on tämä:

- Treenipäivinä treenaan kalorivajeella, noin 2000-2500 kcal.
- Lepopäivinä syön enemmän, tarkoittaen enemmän hiilihydraatteja tms.
- Jos huomaan "ylikunnon" lähestyvän, otan ns. cheat-päivän lepopäiväksi

Treenipäivä: treenaan yleensä työpäivinä. Minun pitää siis olla skarppina. Huomasin AD:llä, että tulen hieman aggressiiviseksi päivinä, jolloin nautin isomman määrän rasvaista ruokaa. Tämä on hyvä päivä olla töissä: saan enemmän aikaiseksi kun olen sopivalla tavalla ärtynyt. Minulla ei myökään ole niin paljon aikaa syödä ja rasvainen ruoka pitää nälän poissa paremmin kuin hiilihydraatit. Saatan siis treenata aika paljon: saatan pyöräillä/kävellä/juosta töihin 8km, tehdä perillä lihaskuntojumpan ja myöhemmin (esim. työpäivän jälkeen) käydä painimassa tai muuten kamppailemassa. Eli kalorivaje saattaa olla todella suuri työ/treenipäivänä.

Lepopäivä: olenko ainoa ihminen maailmassa, jolla on tylsää lepopäivänä? Sitä huomaa ajattelevansa ruokaa jatkuvasti. Siksi olen miettinyt tätä kokeilua. Aion hoitaa "palautumisen" vasta treenipäivien jälkeisinä lepopäivinä. Onko tämä huono idea, saattaa joku miettiä. Eikö nimenomaan niinä päivinä, jolloin treenaat eniten, pitäisi nauttia myös eniten kaloreita? Tästä on olemassa ristiriitaista tietoa. Asiaa voisi pohtia esim tältä kantilta:

Oletko joskus ollut aivan kipeänä edellisen päivän treeneistä? Niin kipeä, ettet ole pystynyt kävelemään kunnolla?

Olisiko nyt siis järkevää olla syömättä kunnolla lepopäivänä? Ei minun mielestäni, kehohan kertoo sinulle, että olet rikki, väsynyt, uupunut. Kehosi suorastaan vaatii rakennusaineita. Ihmiskeho on järkevä koneisto, se ei elä kellon tai almanakan mukaan.

Cheat-päivä: kaloreilla tai ruuan laadulla ei ole mitään merkitystä. Söin tässä yhtenä päivänä 9100 kcal kun pidin cheat-päivän. Yritin syödä 12 000, mutta illalla oli vaan niin täysi olo, ettei mahaan mahtunut enempää. Cheatillä on oma tarkoituksensa ja se on ensinnäkin käynnistää hidastunut aineenvaihdunta uudelleen. Toiseksi, se antaa lepoa mielelle (saa syödä mitä haluaa, mistään ei tarvitse luopua lopullisesti).

Alun loppu

No niin, aion kokeilla tätä systeemiä muutaman viikon, riipuen toki siitä, miten keho alkaa käyttäytymään tämän uuden menetelmän avulla. Jos huomaan lihovani, katson hieman enemmän syömieni ruokien perään. Jos taas huomaan kehon alkavan näyttää paremmalta, niin jatkan edelleen. Oppiminen jatkuu...

maanantai 3. elokuuta 2009

Finding inspiration.

En ole kova tosi-tv -fani. Katsoin innolla Ultimate Fighterin alkuseasoneja, kun niissä näytettiin enemmän ottelijoiden treenaamista. Nykyisin sarjassa seurataan suurimmaksi osaksi pelkkiä otteluita. Olen nähnyt näitä otteluita jo vuodesta -94 asti. Mielenkiintoisempaa minulle olisi nähdä, kuinka miehet treenaisivat ja laittaisivat sitten opitut taitonsa peliin matsissa. Nyt heistä kerrotaan, että treeneissä hän on keskittynyt niin ja niin paljon siihen ja siihen harjoitteluun... näyttäkää! Sitähän tosi-tv:n piti olla! Behind the scenes!

Olen katsonut, aina kun muistan, Suurinta Pudottajaa. On kiva katsella, kun isot ihmiset jumppaavat.

Mutta sarkasmi sikseen. Löysin yllättävän motivaatiopiikin sarjasta. Kyseisessä jaksossa pistettiin pudottajat suorittamaan sprintti-tyylin Triathlon. Aluksi kilpailijat siis pyöräilivät, sitten juoksumattoa ja lopuksi uintia.

Menin mykäksi. Olen aina pitänyt, ja pidän edelleen, Triathlonia yhtenä kovimmista urheilulajeista maailmassa. Ja nyt näen telkkarista, kun kun satakiloiset miehet ja naiset (kärkikolmiossa 2 naista!) suorittivat sprintti-triathlonin. Kyllä pudottajat treenaavat aika kovaa sarjassa...

Niinpä päätin itse kokeilla samaa.

Treenit

Sprintti-triathlon:

Juoksu 5 km
Pyöräily 20 km
Uinti 750 m

Aikaa meni 1 tunti ja 16 minuuttia.

Puolustuksekseni sanon, etten ole harjoitellut aerobista kestävyyttä vähään aikaan, juoksuakin olen vasta aloittelemassa kävelyllä. Pyöräilyn tein kuntopyörällä, vanhalla mutta toimivalla. Uinti lopussa lienee oli vaarallisin, sillä minulla ei ollut valvojaa ja olin aika pirun väsynyt juoksusta ja uinnista. Ja toisin kuin Suurimman Pudottajan kisaajat, en pitänyt taukoa noiden lajien välillä, vaan aika juoksi koko ajan.

Tein seuraavana päivänä lyhyemmän version tuosta treenistä, mutta siitä joku toinen päivä...

perjantai 31. heinäkuuta 2009

Harpers Island, new video!



Aivan loistavaa musiikkia tuossa taustalla. Kyseessä on Killing Time, esittäjänä Doom Unit. Voittivat pojat juuri jonkun Radio Rockin järjestämän kisankin.

Musiikilla on joskus (ei aina) positiivinen vaikutus treeniin. Olen muutaman kerran kokeillut testimielessä asettaa itseäni "mustalle" nostaessani painoja. Tarkoittaen, että pyrin saamaan mielen lähelle sitä tilaa missä pelkään: kylmät väreet kulkevat pitkin selkäpiitä, syke nousee, happea kuluu enemmän. Painonnostajat käyttävät samanlaista tekniikkaa, kun he huutavat ja läpsivät itseään/toisiaan ennen isoa nostoa. Samalla kun hevimusiikki pauhaa kovaa kaiuttimista -> stressiharjoittelua.

Tämäkin on vain sellainen asia, että liikaa käytettynä siihen tulee toleranssi. Sitten pitää saada enemmän ja kovempaa. Jossain vaiheessa et enää ole stressin alaisessa tilassa ja olet käyttänyt tekniikan loppuun.

Käytä erikoistekniikoita kohtuudella. Itse kuuntelen normaalisti mieluiten treenatessa musiikkia, jossa on asennetta. Kuten juuri tuo Doom Unitin kappale.

sunnuntai 26. heinäkuuta 2009

Back to Basics III



Kun nyt aloittelen hiljalleen juoksemaan, niin päätin kävellä työmatkan myös tänään.

Treenit

8km kävely.

Parin tunnin tauko

Mattopainia 45min.

Parin tunnin tauko

Penkkipunnerrusta 20 min (Density Training), 90kg:lla kolmosia,
sitten 20 min penkkipunnerruksen loppuojennuksen harjoittelua
kolmosilla, painoa 100kg.

Hyvä treeni muuten, mutta kävelystä tuli rakkulat molempiin kantapäihin ja lonkka venähti. Huomaa ettei ole tottunut kävelemään ihan noin paljon.

Edit. vielä edelliseen bloggaukseen: happo-emäs tasapainoa noudatteleva ruokavalio on kaikesta parjaamisesta ihan terveellinen tapa laihduttaa. Yksi senkin suurimmista ongelmista on, että siinä, kuten monessa muussakin dieetissä, on se ongelma että siinä vaaditaan jonkun asian luopumisesta loppuiäksi... Ja aion varmaan vielä muutaman kerran parjata tuota "dieettiä" jatkossakin, mutta siitä joskus toiste.

lauantai 25. heinäkuuta 2009

Glycemic index is bulls**!

Kyllä on taas aikamoista huijausta. Koko happo-emäs -tasapainohomma. Siinä sen taas näkee, kun joku keksii hyvän juonen alkaa rahastamaan ihmisten tietämättömyydellä.

Lähdin itsekin siihen mukaan, totta. Syy, miksi kuitenkin lopetan happo-emäs -asioista huolehtimisen on, että sain asiasta oikeaa tietoa. Ei happo-emäs -hommat ja glyseeminen indeksi aivan tuulesta temmattuja juttuja ole... jos olet diabeetikko.

Koko homma kehitettiin diabeetikoille, jotta heidän olisi helpompi tietää, mitkä ruuat sopivat heille. Sitten joku huomasi että diabeetikothan syövät keskivertoa terveellisemmin=diabeetikoiden ruokavalio on terveellinen. Sitten mennäänkin jo kehittelemään ruokavalioita ja lisäravinteita, luodaan "uusi ja mullistava" tapa pitää "huolta terveydestä". "Mtä, etkö sinä ota huomioon kuinka syömme liikaa hapanta? Oletpas sinä tietämätön, minä katson tarkkaan miten paljon hapanta ja emäksistä ruokaa suuhuni laitan."

"Sitten tässä olis katsos näitä kaiken maailman litkuja ja pillereitä, jos ei huvita yhtään katsoa mitä suuhusi laitat. Vain 40 €/purkki!" Tuossa vaiheessa viimeistään tekisi mieli haukkua myyjä ääliöksi.

Normaalin ihmisen ei todellakaan tarvitse noita asioita miettiä. Eikä tulisikaan. G-indeksi kun on ylipäätään todella kyseenalaisesti mitattavissa. Mutta niin meitä yritetään saada maksamaan maltaita lisäravinneteollisuudelle. Tässä asiassa voisi käyttää sitä vanhaa sanontaa, kun ihminen syö tasapuolisesti kaikkea, hänen ei tarvitse huolehtia kaiken maailman indekseistä.

No niin sitten asiaan.

Treenit

8km reipas kävely.
6x 2 min reipasta sparraamista

Oikein hyvät treenit.

Olen yrittänyt kävellä muutamana päivänä töihin, jotta saisin totutettua alakroppaa juoksemiseen. En ole paljon tehnyt ulkonaliikkumista, joten tämä on helppo tapa saada kehoa sisäänajettua rankempaan treeniin.

sunnuntai 19. heinäkuuta 2009

Back To Basics II

Alkaa olemaan tämä hirveä mässäily-viikonloppu ohi. Olo alkaa olla jo aika vetelä. Yritin olla syömättä karkkia tänä vkoloppuna mutta toisin kävi. Taisi sitä ainakin kilon verran jälleen upota. Ei sen väliä, kesällä nautitaan elämästä, aion vieroittaa itseäni karkista rauhallisesti.

Treeneissä jatkan Density treeniä.

Treenit

5 min lämmittely (saa olla pidempi ensi kerralla)
10 min Sumo-kyykyn opettelua 60kg/5x10 toistoa. Laitan videon, kunhan saan sen laitettua koneelle.
20 min Penkkiä. 90kg/11x3 toistoa.
10 min satujumppaa, millä ei ole mitään väliä, mitä tekee.

Anabolinen dieetti jatkuu, huomenna palataan perusruokailuun. Aion hieman siivota rasvoja pois ruokavaliosta, sillä nyt olen vetänyt rasvat 70%/ prodet 35%/ ja hiilarit 5% -suhteilla. Rasvaa tulee jopa vähän liikaa. Hieman lisää proteiinia, vaikka sitten purkista.

Ja olenpa ottanut happo-emäs -tasapainonkin nykyisin huomioon. Otan aamuisin greippimehua, juon paljon vettä ja päivällä syön salaatin. Sen pitäisi tehdä AD:stä ainakin "not unhealthy". AD:n parhaita puolia on se että se antaa tilaa pienelle viilaamiselle toisin kuin aika moni muu "dieetti". Niin kuin joku keskustelufoorumilla kertoi, AD:ssä voit vastata kyllä kysymykseen: voisitko syödä näin loputtomiin?

Testaaminen jatkuu...

tiistai 14. heinäkuuta 2009

Back to Anabolic.

En ole sittenkään ihan varma AD:n lopettamisesta.

Huomasin jo parin ensimmäisen päivän aikana, että oli todella vaikea pysyä kaloreissa laskuissa. Kaloreita tuli vedeltyä aika huolella, mentaliteetilla "treenataan sitten illalla". Ei kovin hyvää suunnittelua. Kiloja taisi tulla viikossa 3, kun AD:llä niitä putosi saman verran (vkolopun syöpöttelyjen jälkeen tosin).

Joten lienee parempi hypätä takaisin AD:lle. Lukaisin läpi muutaman kirjoituksen koskien tuota AD:tä. Suurin ongelma AD:ssä tuntui olevan happo-emäs -tasapainon löytäminen dieetissä. Pitää sitten varmaan alkaa juomaan enemmän ja syödä vähän sitruunaa päivässä?

Olin hieman epäluuloinen itsekin tuon dieetin suhteen joten luin aiheesta hiukan enemmän. Mauro Dipasqualen Anabolic Diet uudelleen ja netistä mielipiteitä. Tuo viimeinen tosin on se kaikkein kyseenalaisin paikka löytää "tietoa". En ainakaan toistaiseksi ole löytänyt sellaista seikkaa, minkä vuoksi pitäisi lopettaa AD. Dipasquale ainakin kumoaa kirjassaan suurimman osan myyteistä. Mm. LDL-kolesterolin nousun AD:llä. Liian paljon kuitenkaan selittääkseni niitä tällä blogilla.

Ajattelin tutustua vielä siihen carb cyclingiin, en tosin ala sitä itse noudattamaan. Ainakaan ihan heti. Nyt täytyy vielä hetken aikaa noudattaa AD:tä. Ihan vain osoittaakseni kaikkien muiden olevan väärässä. Lisäksi saa edes joskus syödä sitä mitä ihan oikeasti haluaa.

Treenit

Joka kesäinen järven ympäri uinti. Matkaa lienee +2km, aikaa meni 50min. Pitäisi mitata jostain nettikartasta tuo matka...

keskiviikko 1. heinäkuuta 2009

End of Anabolic Diet

Suru-uutisia.

Olen lopettamassa Anabolista Dieettiä.

Ensimmäinen (ja suurin) syy on kanssaihmisten jatkuva valittaminen. En jaksa kuunnella sitä enää. Kyllä, murruin sosiaaliseen paineeseen, kun jatkuvasti kuulee avautumista siitä kuinka pilaan terveyteni tällä dieetillä.

AD:llä oli kyllä tarkoitus vielä testata bulkkausta, mutta se jääköön tulevaisuuden haaveeksi (en aio luopua AD:stä lopullisesti).

Toinen, järkevämpi, syy on tiedon lisääminen. Haluan tietää, mitä muita keinoja on hallita omaa kehoaan. Aion kokeilla seuraavaksi hiilihydraattien "kierrättämistä" (Carb Cycling), tarkoittaen eri päiville eri macroravinto -suhteet.

Luulen, että CC on rankempi dieetti, koska joutuu luopumaan herkutteluista. Ehkä jopa totaalikieltäytymään, mikä on mielestäni dieetin ensimmäinen muttei varmasti viimeinen huono puoli.

Aion alkaa noudattamaan CC:tä seuraavilla ravintoarvoilla:

Korkea hiilihydraattipäivä:

Hiilarit 400-600g
Proteiinit 250g
Rasvat mahd. vähän

Normaali kulutus

Hiilarit 100-300g
proteiinit 250g
Rasvat 70g

Alhainen kulutus

Hiilarit mahd. vähän
Proteiinit 250-300g
Rasvat 100g

Jatkoa seuraa, kunhan saan hommaa vähän käyntiin.

perjantai 19. kesäkuuta 2009

Losing weight.

Ihme on tapahtunut!

Aamupaino oli huimaavat 89,2 kiloa. Tässähän kevenee ihan vahingossa. Aamulla otin rasva%:n sekä pihdeillä että mittarilla, mittari sanoi lukeman 17,6% ja pihdit jotain 8% ja 10% väliin riippuen mittauskohdasta. Ensimmäistä kertaa sain mittarin näyttämään rasva%:in normaaliksi ja painoindeksin ylipainoiseksi:D Vielä kun saisi rasva%:n "alhaiseksi" ja painoindeksin näyttämään "törkeän lihavalta"... Ihan vain osoittaakseen painoindeksin hyödyttömyyden urheilevalle ihmiselle.

En edes muista, milloin olisin viimeksi painanut näin vähän. Olisiko ollut 2005. Tämä A-dieetti on kyllä kova juttu. Vielä on tosin opeteltavaa. Esim. eiliset syömingit olisi pitänyt hoitaa tasaisemmin, nyt tuli liikaa taukoa treeneistä ja työpäivän aikana tuli syötyä liian vähän. Kuidut tuppaavat unohtumaan koko ajan. Kalorit ovat olleet siinä 2500 kcal:n paikeilla, välillä enemmän, välillä vähemän.

Sen olen huomannut, ettei minulle tule enää niin paljon "cravings":eja, eli halua syöpötellä hiilareita. Yksi helpottava tekijä tähän on ollut se, että löysin kaupasta Lindt:in 85% suklaata. Yhdessä levyssä on 20g hiilihydraatteja, jten iltaisin voi muutaman palasen vetäistä hyvillä mielin. Helpottaa kummasti oloa kun palkitsee itsensä rankan päivän jälkeen.

Toinen helpottava ruoka, mitä löysin, on kookosrouhe. Kaikki eivät tästä tykkää, mutta AD:hen se sopii mainiosti. Kookosrouhe antaa helpotusta, jos tekee mieli "jotain hyvää".

Juhannus

Tänään on juhannusaatto. Aion ottaa jonkin verran alkoholia. Epäilyttää tosin ottaa tähän tilaan yhtään alkoholia. Hyvä kaverini varoitti minua ottamasta Keto-dieetillä, voi kuulemma mennä päähän aika kovaa. Joten täytyy olla hyvin tarkkana.

Treenit

"Fight Gone Bad"

1 min jokaista liikettä. kierroksen jälkeen 1 min tauko. 2 kierrosta.

- maastaveto 36kg Giryalla
- polvet kyynärpäihin riipunnassa
- vuorotyönnöin olkapunnerrus Giryalla
- steppi laudalle+kyykky
- vartalonkierto kuminauhalla

Tällä viikolla sain tehtyä myös 2x voimaliikkeitä Density-treenillä. Tulin myös siihen tulokseen, että kyykky jää pois treeniohjelmasta, koska en osaa tehdä sitä oikein. Oikea plvi on kipeytynyt huonolla tavalla aina treenin jälkeen (nyt kuitenkin ihan kunnossa). Plus, aika ei tunnu riittävän kolmeen erilliseen voimatreeni-kertaan.

Tiistaina

Penkkipunnerrus 80kg:lla. 6:n sarjoja niin monta kertaa kuin pystyy 20min sisään. Tulos: 10 sarjaa. Päälle hieman satujumppaa, mitä ei lasketa eikä merkitä mihinkään muistiin. Ainoastaan voimaliikkeet lasketaan.

Keskiviikkona

Maastaveto 110kg:lla. Samalla tavalla kuin tiistaina. Tulos: 10 sarjaa. Päälle hieman satujumppaa: pulloveria ja kulmasoutua taljalla yms.


tiistai 9. kesäkuuta 2009

Tweaking the Anabolic Diet.

Tuntuu taas hyvältä päästä takaisin AD:lle.

Tämä viikko on sujunut yllätävän hyvin. Edelleen vkoloppuna oli ongelmana liiallinen hiilarien (väärien) tankkaaminen. Painosta ei ole tällä hetkellä hajuakaan, lienee hieman noussut.

Treenejä en ole saanut ihan siihen tahtiin, mihin ne haluaisin. Pitäisi saada kerta viikkoon tehtyä Density Training -kierto (maastaveto, penkki, kyykky) ja muuten lisätä vain aerobista ja kamppailulajeja. Aika paljon ihmiselle, joka pitäisi vielä huolehtia muutenkin kiireisestä elämästä.

Kun nyt ehtisi edes tuota HFT:tä treenata, niin saisi pidettyä edes tietyn voima-kunto -tason.

Taas pitää istua alas ja suunnitella.

Aion seuraavaksi ottaa lisäksi myös nuo kuntotreenitestaukset. Kuinka paljon AD vaikuttaa kuntoon, voimakuntoon ja jaksamiseen. Voimatasot ovat nousseet jonkun verran.

keskiviikko 3. kesäkuuta 2009

HFT - todays result

Olen välillä, kun ei ole ollut paljoa ylimääräistä aikaa, noudattanut T-Nation.com -sivustolta löytämääni HFT-treeniä (High Frequency Training, eli korkea frekvenssistä treeniä).

Joka päivä tehdään yksi sarja kyseistä liikettä ja pyritään voittamaan edellisen päivän tulos.

Treenit tänään, 3.6.2009

Leuanveto myötäotteella, tulos 16 toistoa. 

Parissa viikossa tullut 7-8 toistoa lisää...

maanantai 1. kesäkuuta 2009

Kuolinveto.

Maastaveto on on kova liike. Ehkä toiseksi kovin liike mitä löytyy (kyykkyhän on kiistaton kuningas, eikö?).

Kokeilin tuossa pitkästä aikaa maastaveto 1RM:ää. Oli ihan hyvä fiilis vaikka alla olikin edellisen päivän kyykkytreenit, ruokailut olivat menneet penkin alle ja aamulla oli ollut hieman krapulakin.

190kg jäi hieman polvien yläpuolelle.

Harmitti aika lailla. Toisaalta, mitä olisi voinut olettaa?

Näin jälkikäteen olisi ollut viisasta odottaa vaikka 5 min ja kokeilla 185:llä. Tai sitten pitäisi harjoitella se "nytkyttäminen". Olisi saanut edes jonkinlaisen tuloksen. Nyt vanha tulos, 180kg, jäi edelleen voimaan. Kuitenkin koen, että voimatasot ovat parantuneet viime aikoina ja aionkin kokeilla MaVe ykköstä uudelleen tällä viikolla. Jotain uutta ja hyvää kuitenkin on tullut opittua, alkuvauhdin ottaminen. Joskus kannattaa salilla katsella ympärilleen, siinä voi oppia jotain uutta. Eikä heti uskoisi "vauhdin ottamisen" olevan edes mahdollista MaVeen.

Treenit olen edelleen vienyt Density Trainingilla, tuntuu hyvältä. Pitäisi vähän lisätä kunnonkohottamista, ettei mene ihan pelkän voimanhankinnan puolelle. Mutta johonkinhan se aika pitää priorisoida.

tiistai 19. toukokuuta 2009

Anabolinen Dieetti jatkuu...

Aika hyvin jatkunut tämä A-dieetin kokeilu.

Mietin tuossa yksi päivä, että miksi kukaan haluaisi enää luopa dieetistä, kun kerran on päässyt sen makuun ja nähnyt tuloksia. Tänään sain hetkellisen ahaa-elämyksen: kaikkeen tottuu/tylsistyy. Aika yksipuolista sapuskaa huomaa välillä vetäneensä. Aamulla pekonia ja munia, päivällä makkaraa, välipaloina metwurstia jne.

Tuokin on sellainen asia, että siihen pystyy vaikuttamaan omilla valinnoilla, eli lähtee vaan etsimään erilaisia ruokia.

Vkoloppuna tuli vedeltyä huolella karkkia, taas. Mutta lukaisin myös Dipasqualen kirjan uudelleen ja siinä sanottiin mässäilyn olevan ihan normaalia alkuvaiheessa. Ja minähän mässäilin:

1kg irtokarkkeja (suklaata, salmiakkia yms.)
3 Kismetiä
2x 1,5L CocaColaa
1 perhepizza
1,5 L Pepsiä (kyllä, viitisen litraa limua)

Tämä kaikki siis kahteen päivään. "Terveellisinä" ruokina söin mysliä, kotiruuan, hedelmiä, maitoa, rusinoita... Varmaan tuli ahmittua 4000kcal. Sekin tosin lienee ollut vähemmän kuin edellisenä vkoloppuna. Hurjia lukemia. Normaalisti ei viikolla meinaa päivältä tulla edes 3000kcal kasaan.

Mutta sitä voimaa, mitä tunsin mennessäni salille sunnuntai-iltana! Maastaveto oli aivan lastenleikkiä, paino tuntui naurettavan kevyeltä (liian vähän painoja?):

Treenit

Su
Maastaveto 20min. Niin monta 6-sarjaa, kuin jaksaisin. Painoa laitoin 105kg. Päälle pientä leuanveto ja dippi sarjaa, ei mitään ihmeellistä.

Tulos: 12 sarjaa, eli 72 toistoa.

Ja tämä vielä iltatreeniksi...

lauantai 9. toukokuuta 2009

Juji's Rants.

Losing focus, fighting temptations

Todella hankalaa taistella makeanhimoa vastaan.

Olen löytänyt syitä, minkä vuoksi ihmiset eivät pysy siisteissä ruokavalioissa. Sokeria vain on tarjolla niin paljon. Kun menet kauppaan, niin sokeria löytyy melkein tuotteesta kuin tuotteesta. Edes meetwurstia, missä ei olisi sokeria, on vaikea löytää. Siis MEETWURSTISSA! Mitä järkeä siihen on edes iskeä sitä! Luulisi maun tulevan rasvasta ja mausteista.

Otetaan sitten esimerkki "terveellisestä" ruoka-annoksesta:

Nolla prosenttia rasvaa, ei lisättyä sokeria. Kun ikää tulee lisää, on vaikea pysyä linjoissa, mutta tällä tuotteella pystyt... arvaatte varmaan loput.

HERÄTYS! Mitäköhän keho alkaa säästämään, kun et anna sille rasvaa? Ja luuletko että "ei lisättyä sokeria" on yhtä kuin sokeriton? Lue ne ravintoarvot sieltä purkin kyljestä!

Meidän yhteiskuntamme ongelma ei ole rasva tai sokeri, vaan liiallinen rasva ja/tai sokeri. Keho tekee sokereista keholle rasvaa kun et sitä sille anna.

Sitten vielä ne huonot rasvat...

Kyllä on hienoa kun ihmiset ovat "ravintotietoisempia kuin koskaan aikaisemmin". Kidutetaan itseämme olemalla syömättä rasvaa, ja jos syödään, niin syödään sitä hirveän makuista kalanmaksaöljyä. Hyi h... Ymmärrän, että omega3:sia pitää saada ja syön niitä itsekin. Mutta tyydyttyneiden rasvojen välttäminen kokonaan? Saatat kaivaa itsellesi kuoppaa, ainakin jos olet yhtään kiinnostunut kovasta treenaamisesta ja siitä palautumisesta.

Katsos, kun juuri ne hormonit, joilla miehisyys mitataan ovat täysin kiinni niistä huonoista rasvoista. Kasvuhormoni, Insuliini ja Testosteroni ovat kaikki riippuvaisia tyydyttyneistä rasvoista. Voisi hyvin sanoa että ilman kunnon rasvoja "you are becoming a bitch". Ja tuota termiä en käytä halventaakseni naisia, vaan halventamalla miehiä, jotka syövät kuin jyrsijät. Itseasiassa A-dieetti sopii naisille siinä kuin miehillekin sillä naiset ovat luonnostaan insuliini-herkempiä kuin miehet. Enkä voi kuvitella helpompaa tapaa laihduttaa, mikä naisille niin kovin tärkeää.

Ja vielä edelliseen. Oli mahtavaa uutisointia joltain näistä iltapäivä-lehdistä, kun otsikointi oli "Testosteronin ja sydäntautien välillä on tutkimusten mukaan havaittu yhteys". Toimittajan kysymyskin oli muotoiltu aika hienosti: "miehisyys siis toisin sanoen tappaa? -johon hölmö tutkija meni vahingossa vielä tokaisemaan että voihan näinkin sanoa... Itselle ainakin tuli tuon tyylisestä uutisoinnista mieleen, että uutinen kertoisi testosteronin vaaroista, vaikka itse tutkimus osoitti, että miehet, joilla oli alhainen testosteroni olivat alttiimpia sydänsairauksille kuin ne joilla oli enemmän T:tä veressä. Johdetaan vaan ihmisiä harhaan ja pistetään heidät syömään heinää, joka ei ihmiskehoon kuulu. Vai millä muulla selitetään keliaakikkojen yhä lisääntyvä määrä? Liha-allergiasta sen sijaan ei kuule puhuttavan...

Toisin sanoen, Anabolinen dieetti voi olla jopa terveellisempi kuin uskotkaan.

Syö kuin mies!

tiistai 5. toukokuuta 2009

Anabolisen(kin) dieetin ongelmia.

Ensinnäkin, pelkään pelkän tämän kertaisen kirjoitteluni antavan minusta sellaisen kuvan, että olen kiukutteleva kakara, kun muu maailma ei suostu tanssimaan pillini mukaan.

Ehkä siinä jotain perää onkin. Harmittaa suuresti, kun minun ei anneta vain noudattaa haluamaani ruokavaliota niin kuin haluan. Ymmärrän, että ihmiset ovat huolissaan siitä, kun syön viikolla rasvaista ruokaa. Ja itseasiassa vkoloppuna syön yleensä vieläkin epäterveellisemmin, mutta se johtuu tästä Anabolisen Dieetin opettelusta, en osaa olla herkuttelematta, kun viikolla syön hyvin orjallisesti (hyvää, rasvaista ruokaa).

Mutta siltikin. Kunhan vain saan nämä lomat lusittua, aion syödä 100% tarkkuudella A-dieettiä. Suurempi ongelma tällä hetkellä on, ettei minulla ole mahdollisuutta syödä ko. dieettiä. Kaksi syytä: sosiaalinen paine ja kalorien vähäisyys (jos päätän kieltäytyä hiilareista kokonaan). Ongelma ei todellakaan ole siis siinä, ettenkö voisi pysyä dieetissä, vaan siinä että se tavallaan kielletään minulta! Hyvä tosin tiedostaa nämä ongelmat nyt jo, niin vastaavasti seuraavalla lomalla minun ei tarvitse kärsiä omasta hölmöydestäni.

Siksi rankaisen itseäni henkisesti "huonosti" syömisestä. Tunnen jatkuvaa huonoa omaatuntoa hiilarien syömisestä, sillä viime viikolla sain NÄHDÄ tuloksia:

Omalla painolla maastaveto: 25 toistoa ilman taukoja

Omalla painolla takakyykky: 25 toistoa ilman taukoja

Omalla painolla penkkipunnerrus: 8 toistoa ilman taukoja

Dippi omalla painolla: 15 toistoa ilman taukoja

Leuanveto: 15 toistoa ilman taukoja

Tulokset eivät ole ihmeellisiä, mutta verrattuna viime aikaisiin tuloksiin ne ovat. Lisäksi paino on pysynyt nätisti 90kg hujakoilla (tämän viikon vuoksi uskon painon kohoavan ylimääräisten hiilarien/hormonitasojen laskun vuoksi). No, se jää nähtäväksi, loman alkaessa paino oli 90,6kg. Kalorimäärät jäivät tosin viikolla lähes joka päivä alle 3600, mutta opettelu jatkuu..

tiistai 21. huhtikuuta 2009

1 jäljellä...

... mutta tällaisen tuloksen sain aikaiseksi 28 päivässä. Kyseessä on siis "rento" asento, kuvassa ei vedetä vatsaa sisään tai muutenkaan jännitetä. Mielestäni tulos on ihan kohtuudellinen.

Kyseessähän oli tosiaan oma versioni Velocity Dieetistä, mutta sen sijaan että olisin maksanut ylihintaisia tuotteita, päätin kokeilla ihan perusheralla ja hedelmillä (oikeasti luonnollisista lähteistä) ja pellavansiemenrouheella. Lähtöpaino oli 98, lopputulos 90,6. Vaikkei painolla sinällään ole mitään väliä.

Jatkosuunnitelmat: aloittelen jo pikkuhiljaa Anabolista Dieettiä (HUOM! Ei liity mitenkään laittomiin, kehon ulkopuolisiin aineisiin). Mutta ensin hoidamme kaverini kanssa nestekuurin, jolla pitäisi lähteä vielä nesteet, saadaan se "kuiva" ulkomuoto.

Vaikka haukunkin tapaa, jolla V-dieettiä myydään, niin T-Nationin treeniartikkelit ovat todella hyviä. Sieltä kautta löysin tuon A-dieetinkin, jolla olisi tarkoitus laittaa kroppa tekemään todella töitä uuden lihaskasvun eteen.

tiistai 14. huhtikuuta 2009

8 jäljellä...

Piti laittaa tuollainen "Before"-kuva tähän kohtaan. Tuo kuva on jo vähän vanhempi (n. vuosi) mutta kelpaa, koska on lähes sama, kuin tätä dieettiä aloittaessa. Eli painoa oli 98kg tuossa kuvassa. Tiesin, että tuo kuva on jossain koneella, mutta perhana kun sitä säikähti. On tuo vaan aika karmeaa katsottavaa! Kunnon makkarat edessä ja sivuilla, ei käsiä ja rintalihaksetkin näyttää löysältä rasvalta... kunnon päärynä.

Tällä hetkellä paino on 91, mutta kuvaa laitan vasta, kun saan dieetin vedettyä loppuun. Sitten kolmannet kuvat, kun saadaan kaverin kanssa nesteytyksessä vielä muutama "rasvaprosentti".

Aika sinnikkäästi pysyy rasvat tuossa keskivartalossa, vaikka siitä on paljon lähtenytkin. Ja lihakset ovat saattaneet hieman turvota, kun on syönyt enemmän proteiinia.

Treenit: käsipäivä

1. sarja: 100 naruhyppyä + käsipainoilla hauiskääntöä kävellen (salin ympäri)
2. sarja: istumaannousu/ballslam combo x10 + käsipainolla ojentajapunnerrusta kävellen
3. sarja: hauiskääntö kuminauhoilla x8 + ranskalainen punnerrus kehon painolla x8
4. sarja: "Hypertrophy Walking", liikkeinä hauiskääntö ja ojentajapunnerrus

Aikaa meni 30min.

Tänään oli kevyt päivä. Yritän pitää seuraavanlaista kiertoa: 2 kovaa päivää, yksi keskiraskas ja yksi kevyt. Päivä tai pari päivää palautusta, riippuen olotilasta.

tiistai 7. huhtikuuta 2009

15 jäljellä...

Valoa tunnelin päässä. Huomenna ollaan puolessa välissä dieettiä. Muutaman kerran on nälkä vähän päässyt yllättämään, mutta se on yleensä johtunut syömisen unohtamisesta tai liian vähäisestä kalorimäärästä.

Mukavaa, kun on alkanut huomaamaan oman kehittymisen. Kahvat ovat alkaneet häviämään, vaikkei tässä nyt ihan kauheasti tätä pudotettavaa alun perin ollutkaan. Mutta loppuun mennään ja pidemmällekin. Sovittiin kaverin kanssa, että otetaan yhdessä se loppukiri, "vesipainon" pudottaminen.

Treeneissä olen noudattanut 10 x 10 systeemiä, on mennyt ihan mukavasti, vaikka esim. tänään on ollut vähän vaikeaa kävellä. Sopii kokeilla:

Treeni

10 x 10 maastaveto omalla painolla, 1min palautuksella sarjojen välissä.

Pari asiaa vielä...

1. Rutiinit.
Yksi tämän dieetin onnistumisen salaisuus on rutiineissa. Elän kellon mukaan:

6.00 Aamupala
09.00 Proteiinia 50g ja hedelmä
12.00 Proteiinia 50g ja hedelmä
15.00 Proteiinia 50g ja pellavansiemeniä
18.00 Proteiinia 50g ja pellavansiemeniä
21.00 Kaseiiniproteiinia

Lisäksi kunnon monivitamiinia nestemäisessä muodossa. Ja nuo siis treenipäivänä.

Rutiini tuo varmuutta. Jos tiedät, mitä tuleva päivä tuo tullessaan, sitä ei jännitä niin paljon. Pelko on vain epätietoisuutta tuntemattomasta. Rutiini pitää mielihalut poissa paremmin. Ja mitä enemmän aikaa olet ollut dieetillä, sitä vahvemmaksi henkisesti tulet. Tiedät, ettet murru niin helpolla. Olet ylittänyt himosi, nouset sen yläpuolelle.

2. Odota pettyväsi alkuun ja välillä.

Mikään ei tapahdu päivässä. Asian eteen on nähtävä töitä ja jatkettava sitä.
Alkuun, nesteen poistumisen jälkeen paino ei välttämättä putoa. Välillä putoaa liikaakin. joskus väsyttää enemmän.

3. Ihmiset pelkäävät muutosta

"Hah! Paino tippuu pari ekaa päivää ja sitten olet samoissa lähtökuopissa edelleen".

"Toi ei voi olla kovin terveellistä. Mitä sekin susta ajattelee?".

"Etkö tiedä, että liian suuri proteiinimäärä on haitallista munuaisille?".

"Ei noista proteiineistä ole mihinkään".

Kovin on asiantuntevaa tekstiä. Tuossa osa niistä kommenteista, joita saa osakseen, kun todella ryhtyy johonkin, joka saattaa muuttaa elämäsi parempaan suuntaan. Enkä todellakaan tarkoita tällä sitä, että ulkonäkö olisi kaikki kaikessa, vaan tarkoitan itsekuria. Kuitenkin, nuo kommentit kertovat enemmän ihmisistä itsestään. Ihmiset pelkäävät muutosta. Se, että itse muutut, pelottaa kanssaihmisiä. Joko, että he pelkäävät sinun muuttuvan joksikin muuksi tai he kokevat itse jäävänsä jostain paitsi.

Jatketaan jaarittelua taas joku toinen päivä...

perjantai 27. maaliskuuta 2009

25 jäljellä...

Nesteet on lähteneet aika kivasti. Paino on pudonnut pari kiloa, kuten dieetin alkupäivistä voi odottaakin.

Aika monta päivää jäljellä, mutta motivaatio on kova. Kun on selkeät tavoitteet, on linjasta helpompi pitää kiinni. Tällä kertaa "tavoite" on päästä päivä nollaan. Noita tavoitteita olen aikaisemminkin pohtinut näissä blogikirjoitteluissani. Aika usein noiden tavoitteiden luominen on hankalaa, kun ei tiedä mitä oikeastaan haluaa tai miten sitten lähteä toteuttamaan niitä. Olisin varmaan säännöllisellä jumpalla ja ruokavalion pienellä siistimisellä saanut tuloksia aikaiseksi, mutta ajattelin, että miksi odottaa niin pitkään. Ja on muitakin syitä, mutta niistä joku toinen kerta.

Treenit

10 x 10 Clean and Press 30kg käsipainolla, 1min tauolla.

Viimeiset sarjat meni aika raskaasti, mutta 10x10 toteutui. Harmi, sillä nyt pitää hommaa jostain painavampi paino... Aika näppärä minitreeni, aikaa meni alle 20min.

torstai 26. maaliskuuta 2009

27 jäljellä...

Olen aika kova aloittamaan uusia treeni- ja syömisohjelmia.

Treenaamisten kanssa on välillä ongelmia, kun joutuu olosuhteiden pakosta tekemään ohjelmaa, jota ei treenaamaan lähtiessä ollut suunnitellut. Siksi yritän pitää ohjelmistossani useampia treenejä, joista valita. Esimerkkinä tämän päivän treenit

10 x 10 voimapyörällä, sarjojen välissä 1min tauko.

Meni aika helposti, seuraavalla kerralla pitää ottaa painoliivi päälle. Tarkoitus on, että seuraavalla kerralla ei saisi loppupään sarjoissa tehtyä sarjoja loppuun, muttei kuitenkaan liikaa painoa.

Aloitin myös uuden ruokavalion, jota on tarkoitus noudattaa 28 päivää. 27 jäljellä.

keskiviikko 18. maaliskuuta 2009

Three Things.

Kolme asiaa mitä olen oppinut lyhyen ajan sisään.

1. Lihaskasvu

Niin se vaan on. Proteiinin määrä ruokavaliossa on suoraan verrannollinen lihaskasvuun. Mutta ei ilman muita ravintoaineita. Tämä on jostain syystä asia, joka täytyy aina välillä muistuttaa itselleen. Olen hetken aikaa treenannut enemmän lihasta kasvattavalla treenillä, jotta voin joskus kertoa jollekulle tämän tyylisestä treenaamisesta. En siis ole luopunut kunnon kohottamisesta, päin vastoin. Tahdon kuntoni kohoavan, ilman että tarvitsee luopua kestävyydestä ja räjähtävyydestä.

Aiheesta hieman ohi:

Päivän treeni

Density Power Training aka voimatreeniä mahdollisimman tiheällä sykkeellä.

a) 15 min yhden käden lattiapunnerrus 30kg käsipainolla. 8x sarja niin monta kertaa kuin ehtii tuon ajan sisään tekemään. Sain tehtyä 7 sarjaa.
b) "Pullover" eli vipunosto takaa 30kg ksipainolla, 10x sarja 5min ajan. Sain tehtyä 4 sarjaa.
c) Pystypunnerrus 30kg käsipainolla 6x sarja 5min ajan. Sain tehtyä 5 sarjaa.

2. Aggression kohtaaminen.

Normaali ihminen ei joudu kohtaamaan aggressiota päivittäisessä toiminnassaan. Harva joutuu sanaharkkaan kenenkään kanssa moniin kuukausiin. Siksi kamppailulajeissa tämä erittäin vähän harjoiteltu osa-alue ansaitsisi enemmän harjoitteluaikaa. Enkä tarkoita harjoitusta, jossa aletaan vaan suoraan huutamaan rivouksia päin naamaa. Vaan harjoitusta, joka alkaa normaalisti puhumalla ja tilanne siitä sitten eskaloituu toisen päällekäymiseksi, REALISMIA kehiin.

Muuten, tuo aggression kohtaaminen on itseasiassa se yksi asia, missä kamppailu-urheilua harjoitelleet ovat etulyöntiasemassa verrattuna normaaliin itsepuolustusharjoittelijaan. He kohtaavat toisen ihmisen fyysisen aggression joka kerta otellessaan.

3. Onnesta.

Kuuntelin yhtenä päivänä kun muutamat ihmiset keskustelivat siitä, mitä he tekisivät, jos voittaisivat lotossa. Uskon että suurin osa noista ihmisistä on onnellisia joka päiväisessä elämässään. Mutta silti oli jotenkin hämmentävää kuunnella, miten moni heistä kertoi, kuinka heidän elämänsä muuttuisi täysin ja olisivat onnellisia. Tai "eihän se raha tee onnelliseksi, mutta kyllä se helpottaa". Elämässä on jokaiselle jotain parempaa. Jotain, joka tekee sinusta onnellisemman kuin mitä olet nyt. Rahalla saattaa olla asiassa jotain osaa, mutta raha itsessään ei saa sitä aikaan. Vain sinulla on merkitystä. Ilman sinua, sitä ei ole.

Mutta mitä ovat ne oikeat unelmat? Mikä olisi niin hyvää, että lakkaisit haaveilemasta siitä ja alkaisit todella toteuttamaan sitä? Ajaa sitä takaa?

Minä tiedän omat unelmani. Ja aion jahdata sitä. Jahtaan jo.

Tiedätkö sinä?

tiistai 10. maaliskuuta 2009

New Fads.



Kaikenlaista sitä löytääkin netistä, kun oikein kaivelee. Joskus tosin löytyy ihan helmiäkin. Kuten tuntuu tämä Keysi Fighting Method olevan.

Aikanaan, kun treenailin enemmän itsepuolustuspainotteisesti, yritin löytää tavan puolustautua päätä kohti tulevia hyökkäyksiä vastaan mahdollisimman yksinkertaisella tavalla. Tuloksena oli kilpipuolustus. Saman asian ovat keksineet aika monet ja paljon on systeemejä, jotka perustuvat suurelta osin kilpimäisen puolustuksen käyttöön. Se on yksinkertaista, perustuu "luonnolliseen puolustusvasteeseen" ja on nopea oppia. Mutta jollain tasolla KFM:n Pensador on kuitenkin erilainen.

Ensinnäkin, Pensador ottaa huomioon useamman hyökkääjän tilanteet. Jo alkuvaiheessa voidaan ottaa mukaan useampi hyökkääjä ja harjoitella sekä puolustautumista että havainnoimista molempien vastustajien kohdalta.

Toiseksi, KFM:ää voidaan treenata jo lyhyen harjoittelun jälkeen täydellä kontaktilla. Kuulostaa hurjalta? Mutta mahdollista. Tottakai säännöt ovat tuollaiseen harjoitteluun erittäin jäykät harjoittelijoiden turvallisuuden vuoksi.

Kolmanneksi, Pensador toimii myös mattokamppailussa. Useat muut kilpipuolustukseen nojaavat systeemit menettävät nerokkuutensa siinä vaiheessa, kun mennään iholle.

Ainoa miettimisen arvoinen asia, joka tosin on kuulemma otettu huomioon lajissa, on puolustautuminen aseita vastaan. Kilpimäiset puolustukset kun ovat yleensä aika huonoja esimerkiksi veitsihyökkäyksiä vastaan. Mutta lienee ensin syytä pureutua järjestelmään, ennen kuin alkaa sitä arvostelemaan.

Niinpä aion nyt vielä hetken aikaa paneutua KFM:ään ja kerron sitten tuloksista. Ensivaikutelmat treenatessa olivat hyvät. Ensimmäisissä treeneissä kokeiltiin jo vähän kovemmallakin temmolla puolustautumista. Olisi hyvä saada muutama harjoittelija lisää treeneihin, pääsisi testaamaan useampaa hyökkääjää vastaan.

Treenit.

1->5 "tikkaat" leuanvedoilla. 8 kierrosta, tarkoitus oli vetää 13 asti.

Eli 1 leuanveto, lyhyt tauko, 2 leukaa. Kun päästään 5:een, aloitetaan jälleen 1:stä. Sain tehtyä 8 kierrosta, sitten hyytyi aika pahasti. Huonolla laskuopilla 15 x 8= 120 toistoa. Ei paha...

torstai 26. helmikuuta 2009

Syömisongelmia...














1. väittämä: mikä tahansa dieetti toimii, jos sitä noudatetaan kirjaimellisesti
2. väittämä: dieetillä pysyminen vaatii pitkäjänteisyyttä
3. väittämä: dieetti on huono asia, syömisessä tulee pyrkiä elämäntapojen muutokseen
4. väittämä: suurin osa dieeteistä perustuu jonkin ravintoaineen puutokseen, niinpä keho muokkaantuu uusiin vaatimuksiin.

Suurin osa näistä väittämistä on tarkoitettu dieeteille, jotka ovat suunnattu "tavallisille" ihmisille, jotka haluavat laihtua tai tarvitsevat erityisdieettiä terveydellisitä syistä. On hyvä muistaa, että että meitä ihmisiä on joka lähtöön. Tavallinen ihminen on tyytyväinen, kunhan saa liian ylimääräisen keskivartalostaan pois. Painijan tarvitsee saada kisapaino kohdilleen. Show-painijan ei tarvitse miettiä painoa, vaan ulkonäköään (jätetään suorituskyky tästä yhtälöstä pois). Kehonrakentajan pitää saada vain rasva pois kehosta.


Hyvin erilaisia vaatimuksia. Joten jokaisen painonpudottajan, diettaajan, tulisi rakentaa itselleen se sopivin ruokavalio. Mutta kun yksi ruokavalio ei välttämättä riitä. On erilaisia kausia, milloin diettaajan on "pakko" syödä oman ruokavalion ulkopuolelta. Muuten saa sen kärttyisen, kuin kiukkuisen lapsen, joka ei suostu syömään mitään vierasta, maineen.


Elämäntapamuutokseen pyritään, selvä. Mutta ongelma ei ole siinä, etteikö ihminen tähän pystyisi. Ongelma on pitkäjänteisyydessä. Hyvä, pyritään siis pitkäjänteisyyteen, syödään koko loppuelämä terveellisesti, noudattaen järkevästi rakennettua ruokavaliota. Siis tästä hetkestä hautaan asti, eikö?


Luulisin että muutoksia tapahtuu ihmisessä iän karttuessa. 60-vuotiaan ei tarvitse syödä kuin 15-vuotiaan. Mutta tämä ei ole edes kirjoitukseni pointti.


Pointti on siinä, että kuka jaksaa syödä koko ajan samalla tavalla? On niitä yksilöitä, jotka pitävät rutiineistaan ja haluavat syödä samalla tavalla koko elämänsä.


Itse en heihin kuulu. Eikä kuulu kovin moni muukaan.

Ratkaisu voi olla useiden eri ruokavalioiden kierrättäminen. Pitää tällä tavoin kyllästyminen pois. Vaihdella ruokailutottumuksia, dieettejä. Luolamiesdieetti on hyvä ja terveellinen ruokavalio, mutta kaikkea jaksaa vain tietyn aikaa. Joten tarve tutustua muihin ruokailutapoihin on suuri. Vaihtelu virkistää.


Ongelma syntyy kun lisää yhtälöön vielä laiskuuden. Kuka jaksaa alkaa miettimään jokaiselle päivälle erilaisia ruokia? Sen täytyy olla terveellistä, helppoa valmistaa ja bonuksena, jos mahdollista, vieläpä hyvänmakuistakin.


Westside Barbellin perustaja sanoi jossain haastattelussa hyvin. "Jos luet yhtä ja samaa kirjaa monta kertaa, on vain tietty määrä tietoa mitä voit siitä oppia" (kirjoittajan vapaa suomennos). Kyseessä oli treeniin liittyvä asia, mutta samaa voidaan soveltaa myös ravintoaineisiin. On vain tietty määrä tietoa, mitä voit oppia noudattamalla yhtä ruokavaliota. Tämähän ei ole ongelma, jos haluat pysyä samoissa mitoissa koko ajan. Mutta jos haluat kehittyä fyysisesti, pitää omalla empiirisellä tutkimuksella tutkia, miten erilaiset ruokavaliot vaikuttavat mihinkin fyysiseen ominaisuuteen.


Niinpä olen taas vaihteeksi vaihtanut omaa ruokailuani, tietääkseni miten erilaiset ruokavaliot minuun vaikuttavat. Pidän edelleen hedelmät ja vihannekset ruokavaliossa, proteiinin lähteitä vaihdan sen verran, että otan mukaan maitotuotteet ja proteiinilisät. Uudessa ruokavaliossa on ollut inspiraation lähteenä elokuva, jossa sankari pisti löytämiään ruokia tehosekoittimeen ja söi sitten sekoituksen jälkeen sörsselin sellaisenaan. Itse tosin laitan mukaan suht terveellisiä ruoka-aineita:


- pari banaania
- mango
- rahka 200g
- kananmuna
- maustamatonta heraproteiinia 2 annosta
- maitoa 1litra


Tuossa tämän päivän kokeilu. Kokonaismääräksi tuli noin 2 litraa valmista juomaa, minkä jaoin kolmeen eri ateriakertaan. Näiden lisäksi syön mitä muutkin, eli sosiaaliset ruokailukerrat pysyvät hyvinä.


keskiviikko 25. helmikuuta 2009

"Uutta" tekniikkaa.





Olen harjoitellut viime aikoina näitä "uusia" kamppailu/itsepuolustuslajeja.


Mattokamppailussa ohjekirjana toiminut Eddie Bravon 10th Planet JiuJutsu. Jotenkin mukavampaa treenata systeemiä, jossa on tietty suunta, kuten tuossa Bravon systeemissä. Yleensä BJJ:ssä on vain erilaisia tekniikka vaihtoehtoja tiettyihin tilanteisiin. Eihän sekään huono ajatus ole, mutta tällä hetkellä maistuu paremmin tuo 10th Planet.


Itsepuolustuksessa mielenkiinto on ollut RBSD (Reality Based Self Defence), siellä on kiinnostanut erityisesti Shredder/Razing -periaatteet, jotka ovat lähinnä lähitaistelu (Clinch) -etäisyyden kamppailumenetelmiä. Aika aloittelijan tasolla tässä vielä mennään, mutta aika nopeasti noita juttuja oppii, etenkin, kun niitä pystyy treenaamaan niitä kotona... oikeastaan ihan koko ajan!

Kamppailun muut osa-alueet on pysyneet enemmän vanhoilla tutuilla menetelmillä: pystyotteluun Kyokushin karatea ja nyrkkeilyä, Bas Ruttenin ja Ross Enamaitin "kuntonyrkkeily" -periaatteita, maahanvienneissä opettelen painitekniikoita. Eiköhän tuosta hyvä tule...

sunnuntai 22. helmikuuta 2009

Motivation.

Some people say motivation doesn't last. Well neither does bathing. That's why we recommend it daily. -Zig Ziglar

keskiviikko 18. helmikuuta 2009

A Day in the Caveman's Diet

Kaverin pyynnöstä laitan vielä yksityiskohtaisempaa tietoa luolamiehen dieetistä.

Tämän päivän syömiset:

- aamupalalla leipää, jossa päällä juustoa ja kinkkua, kahvia, tuorepuristettua appelsiinimehua (Tropicana) ja merileväuutetta (3 tablettia)

- välipalana viinirypäleitä

- lounas: kanasalaatti

- välipalana keittokinkkua 300g

- hedelmää (esim. banaania)

- iltapalana 300g kanaa

- yöpalana hedelmiä, esim kiiviä ja mandariinia. Lisäravinteina illalla omega3 -tabuja ja colostrumia. Jos muistaa, niin magnesiumia ja sinkkiä.

Noita aterioita voi hyvin yhdistellä, samassa ateriassa hiilarit ja proteiinit (ja rasvat). Mutta olen itse pitänyt ne erillään koska luin aikanaan Flexistä, että elimistö pystyy paremmin käyttämään ravintoaineet hyödykseen, kun pitää ruokailut erillään.

Saatan jopa jossain vaiheessa kokeilla taas lisäravinteita, saisi kustannuksia vähän laskettua...

Silpoja.

Taas löytyi osa-alue, missä on runsaasti parantamisen varaa. Olen senkin tiennyt jo pidemmän aikaa, mutta nyt vasta se konkretisoitui. Sormenpäät.

Puristusvoima oli parantunut, kun viimeksi pääsin sitä testaamaan, kiitos leuanvetojen ja ovenkarmeissa roikkumisien. Mutta vasta nyt, kun harjoittelen Senshidon Shredderiä, huomasin, että sormenpääni eivät kestä rankaisua ollenkaan. Sormenpäät aivan hellinä muutaman sekunnin harjoittelusta. Onneksi nyt löytyi väline, jolla korjata tuo ongelma.

Tuossa jo muutamana blogikertana olen kuvilla hekumoinut tuota harjoitusvälinettä ja nyt se on vihdoin totta. B.O.B eli body opponent bag.

Hommasin tämän, kun ajattelin että kotona pääsisi treenaamaan itsepuolustuskuvioita enemmän. Ensimmäinen yllätys oli se, kuinka kovaa materiaalia Bob on. Sormilla lyöminen ja raapiminen veti aika nopeasti sormenpäät helläksi. Toinen oli se, kuinka jäykkä tuo Bob on. Olin katsellut netistä videoita siitä kun jengi käy pätkimässä nukkea kuonoon ja silloin on Bobin pää heitellyt aivan hervottomana. Siihen lienee vaikuttanut kaksi asiaa: Bob pehmenee käytössä. Mikään materiaali ei pysy kimmoisana, jos sitä koko ajan väännellään ja lyödään. Toiseksi, hommasin tämän XL-version, joka on aika paljonkin jämerämpi. Keskivartalo on paksumpi kuin alkuperäisellä Bobilla, samoin kaula. Ei siis mikään "tuulen viemää".

Treenit

Kuntojumpat on menneet ihan hyvin, tällä viikolla on tarkoitus pitää hieman palauttava kierto, saa sitten taas seuraavaan kiertoon iskeä kunnolla vettä myllyyn. Välillä, jos olen ollut aivan loppu, olen käynyt vetämässä kevyen kuntosalitreenin, esim:

jalkaprässi-takareisikone-pecdeck-olkapunnerrus-taljaveto

Noissa sitten vaan kävelen rinkiä ja vetelen sarjoja. Yleensä tuon tyylisessä vetänyt 5 x kierroksen läpi. Nopeaa ja kevyttä, palauttavaa.

tiistai 3. helmikuuta 2009

Do You Know What You're Doing, Part III.

Ajattelin yhdessä vaiheessa sellaista "mielen kovettamistreeniä" (conditioning of the mind). Mutta, niin kuin oli aikeenikin, tutkin aihetta hieman lisää. Ja tutkimukset osoittivat, että olen tietämättäni kovettanut itseäni jo hyvin nuoresta asti. Niin on itseasiassa tehnyt moni muukin.

Ei siis ole tarvetta moiselle harjoittelulle, vaikka olenkin luonteeltani aika passiivinen. Tietty määrä aggressiivisuutta on hyväksi ihmiselle, kuten myös sen purkaminen. Uskon, että saan tarpeeksi aggressio-harjoittelua normaalilla harjoittelullani, etenkin noissa lyöntiharjoituksissa.

Oma aggressiivisuus on tosin vain kolikon toinen puoli. Toinen puoli lienee vielä tärkeämpi: jonkun toisen ihmisen aggression kohtaaminen. BJJ:ssä olen aina pyrkinyt noudattamaan rauhallisuutta, koska en ole uskonut aggression voittamiseen suuremmalla aggressiolla. Totuus löytyy, niinkuin monessa muussakin asiassa, sieltä jostain puolivälistä. Ole aggressiivinen, mutta vain tarvittaessa. Liiasta aggressiosta on vain haittaa, liiasta passiivisuudesta hyvät mahdollisuudet jäävät käyttämättä. Ole ehkä pitänyt omaa "hyvää" puolta, passiivisuutta, jopa tekosyynä olla kohottamatta painikuntoa. Muistan kun aikanaan kävin vapaaottelu-matsissa, niin silloin treenasin kuntoakin tarpeeksi. Sittemmin olen kokenut, että peruskunto riittää "kevyempiin" lajeihin, kuten lukkopaini ja BJJ. Olin väärässä.

Välillä mietin, onko joiltain treenaajilta tuo aggressio täysin loppu, kun pitää painiharjoittelua tehdessäkin kuunnella Slayer:iä. Vai yrittävätkö he lisätä omaa aggressiotaan entisestään.

maanantai 2. helmikuuta 2009

Stronger. Faster. Deadlier.

Olen saanut treenattua aika hyvin. Paino on pudonnut 94kg, ja luotan siihen, että saan painoa vielä pudotettua ainakin parilla kilolla. Tiedossa olisi kuitenkin muutama kisa tälle keväälle, kuukauden välein. Saa nähdä, riittääkö kunto vielä tämän kuun lopun kisoihin. Pitäisi saada monipuolisempaa treenivastusta, jonka kanssa joutuisi painimaan ihan tosissaan. Vähän kuin esimakua kisoista.

Luolamiehen dieetti pysyy edelleen, paino tuntui lähtevän tällä viikolla uuteen laskuun. Muutaman kerran paino hyppäsi ylöspäin tuossa parin viikon aikana.

Yhdet treenit mainitakseni:

Ensin GPP-workout #1 Ross Enamaitin Infinite Intensity -kirjasta, kesto 10min.

Sitten 3 erää lyhytkestoisia lyöntisarjoja suorilla lyönneillä, 3 erää voimalyöntejä.

2 erää heittoharjoittelua paininukella ja lyhyt isometrinen harjoitus loppuun. Treeni kesti vajaan tunnin.

Rossin treeneillä olen saanut varmaan puolet lisää lyöntivoimaa. Ja en ole oikein kunnolla edes vielä aloittanut. Tiedä millaisiin voimiin tuollaisella treenillä voi päästä. Kun vaan malttaisi pitää nämä muutamat välipäivät palautuakseni, vaikka treeni-into on kova. Ehkä juuri näiden välipäivien takia.