tiistai 29. huhtikuuta 2008

Damages.

Jep. Sama nilkka kuin aina ennenkin. En vielä tänään käynyt lääkärillä, huomenna sitten. Mutta aika mukava yllätys näin vähän ennen kisoja. Tosin luulen, että saan jalan kuntoon ennen tähtäämiäni kisoja, olisi vain ollut mukava nyt viikonloppuna käydä "lämmittelykisoissa", mutta ne jää kyllä väliin väkisinkin.

Tällaisina aikoina mietin miten saisin ajan mahdollisimman hyvin käytettyä. Tuossa onkin jäänyt muutamia elokuvia katsomatta kiireiden takia, mutta en tarkoita sellaista tekemistä. Ennemminkin aikaa tutkailla itselleen uutta tekniikkaa. Tai tehdä musiikkia (siinä olen kyllä verrattain onneton, vaikka Mac:lla sekin pitäisi olla helppoa).

Mutta yksi asia on erityisesti jäänyt harmittamaan. Meditointi. On ollut aikoja ja paikkoja milloin on pitänyt tätä kokeilla oikein toden teolla ja välillä olen saattanut sitä muutaman minuutin tehdäkin. Mutta yksi uusi tekniikka on vielä kokeilematta. Ja kyseinen tekniikka vaatii kerrallaan tunnin. Siinä huomisen homma.

Ajattelin kokeilla myös painonpudotusta pelkän ruokavalion avulla. Onhan tässä muutama päivä aikaa kokeilla, lähtisikö pari kiloa ihan pelkällä proteiinikuurilla. Jos vaikka pääsisin alempaan painoluokkaan.

Treenit

13x3 leuanvetoa, aikaa 3 leuan vetämiseen minuutti. Ilman heilautusta. Yht. 39 leukaa.

"Minute Pyramid".
Tällä oli kyllä oikeakin nimi gymjones.com -sivuilla, mutta en sitä tähän hätään muista. Ideana kuitenkin, että jokaisen kuluvan minuutin aikana pyritään tekemään yksi toisto enemmän kyseistä liikettä kuin edellisellä minuutilla. Minuutin sisällä saa pitää taukoja tekemisessä, mikä tietenkin lyhentää lepoaikaa. kun ei enää pysty ylittämään edellisen minuutin suoritusta, loppuu siihen.

Tukkipunnerrus (painavimmalla mahdollisella) 1->13

Istumaannousu kädet suorina pään yläpuolella 1->9

Oikein sopivat treenit. Aikaa meni pikkuisen yli puol tuntia.

sunnuntai 27. huhtikuuta 2008

Work.

Mikään ei ole parempaa kuin yhdistää treeni ja hyöty. Vkoloppu meni mukavasti puuhommissa. Voisin vaikka vannoa, että aika mones CrossFit -yhteisössä oltas kateellisia siitä treenist mitä sai aikaseksi. Aikasemmin en oikein osannut arvostaa tällaista treeninä, vaan koin sen enemmän työnä. Hyödyllisenä työnä, mutta silti.

Aika paljon nykyään tulee tehtyä kuitenkin koneellisesti, mikä tietysti nopeuttaa mukavasti.

Onneksi kaikkea ei ole vielä koneellistettu. Puiden nosto sirkkeliin, paksujen puunrunkojen halkaisu kirveellä. Todella hyvää koko kehon treeniä. Puhumattakaan siitä, kun joskus tulee raahattua noita isoja puunrunkoja keskellä umpihankea.

Fyysistä työtä tehdessä mies saa olla mies. Sitä ei tule väheksyä tänä aikana, milloin suurin osa työstä tehdään päätteen ääressä.

Treenit

Lue ylläoleva teksti...

keskiviikko 23. huhtikuuta 2008

Versatile Striking.

En tiedä monipuolisempia "striker:eita" kuin Kyokushin karatekat.

Nimenomaan monipuolisuus on se mihin nyt kiinnitän huomiota. Oma kokemukseni kyseisestä lajista perustuu muutamaan kokeilukertaan pienellä salilla Hgissä. Salin vetäjälläkin oli asenne tosi hyvin kohdillaan, ei yrittänytkään "käännyttää" omaan lajiinsa, vaan kertoi mitä oma laji tarjoaa. Toinen kokemuspohja on aikanaan vhs-videoille hankitut Marco Lalan opetusvideot. Lala on hyvä opettaja: hän ei ole rajoittanut osaamistaan ainoastaan lyöntilajeihin, vaan omaa myös mustan vyön judossa, on harjoitellut brassijutsua sekä painia. Suurin osaamisalue hänellä on kuitenkin Kiukkarissa.

Lala myös yhdistää nyrkkeilyn käsitekniikat osakseen omaa Iron Warrior -systeemiään. Muutaman tyypin kanssa joskus aikanaan kokeilimme näitä oppeja ja silloin tuntui siltä, että juuri liikkeiden monipuolinen yhdisteleminen takasi osumien perille saamisen. Kun vastustajaa pommitetaan tehokkaasti joka suunnasta. Potkut eivät ole rajoitettuja vain äärimmäisen tehokkaisiin potkuihin (vrt. kickboxing ja thaiboxing) vaan tärkeämpää on saada lisää kulmia mistä hyökätä. Kirvespotkukin voi oikella hetkellä olla ottelunpäättäjä.

No niin, kerrohan muutama esimerkki menestyneistä kiukkari-ottelijoista?

Muutama nimi: Bas Rutten (2.dan, pohja hankittu myös muista lajeista), Glaube Feitosa (K1-ottelija). Semmy Schilt treenaa karatelajia, joka suurimmalta osaltaan perustuu Kyokushiniin.

Tämän puheen tarkoitus ei ollut kehua Kyokushinin ylivertaisuutta muihin lajeihin, vaan kertoa siitä kuinka hyvä järjestelmä kiukkarissa on. Suosittelen kokeilemaan, jos on mahdollisuus ja innostusta pystylajeihin. Aika, hyvin käytetty.

Treenit.

Lämmittely: 100 punnerrusta kädet penkillä

1. 3x3min. säkkitreeniä potkujen kanssa, 30 sec "lepo" vatsarutistuksessa
2. 3x30sec varjonyrkkeilyä 5kg käsipainoilla (pelkkiä suoria), 30sec "lepo" painot ylhäällä, kädet suorina
3. 3x30sec varjonyrkkeilyä 5kg käsipainoilla(pelkkiä koukkuja), 30sec "lepo" 20kg tanko hauiskääntö -asennossa.

Kädet tärisi aika pitkään treenin jälkeen...

Seuraava treeni. Myöhemmin.

Muscle-upin kokeilua, kahvakuulan heittoa, etukyykkyä. Mielenkiintoisinta oli kisa:

Etukyykkyä 30kg:lla 10x sitten palomies-kannolla kaveria 50m. Vaihto. Kokonaisaika lasketaan. Aikaa meni 2:48...

perjantai 18. huhtikuuta 2008

Kolmesataa.

So far so good.

Olen saanut itseni aika hyvin vieroitettua karkin syömisestä. Menin tässä asiassa aika pitkälti omia reittejä, kokeilin jälleen uutta. En tosin suosittele ketään kokeilemaan tätä mutta omalla kohdallani onnistuin mielestäni suht hyvin.

Aloitin sillä, että vaihdoin karkin syömisen suolaiseen. Eli söin kerran päivässä lounaana mitä hyvänsä. Tähän kuului siis aivan mikä tahansa paikka: McDonalds tai muu roskaruokapaikka. Ennen kuin huomasinkaan, en syönyt enää karkkia, pahe oli vaihtunut pienempään pahaan. Saahan hampurilaisista enemmän muita ruoka-aineita sen pelkän sokerin sijaan.

Seuraava vaihe on nyt menossa. Aloin syömään tasapainoista lounasta ja välipaloina proteiinijuomia. Aloin pyöräillä töihin. Matka kestää noin tunnin verran. Liikunnan lisääminen tuo motivaatiota myös syömispuoleen: miksi nähdä kaikki tuo vaiva (pyöräilyllä) ja sitten heittää kaikki hyöty mäkeen (syömällä huonosti).

Tavoitteena tehdä terveellisistä tottumuksista elämäntapa.

Liikuntaa on tullut joinain päivinä ehkä vähän liikaakin. Olisiko ollut keskiviikkona, kun tein ensin aamulla kuntopiirin, iltapäivällä pyöräilin töistä kotiin ja sitten vielä illalla BJJ:tä 1½ tuntia. Seuraavana päivänä oli hyvä että pääsin sängystä ylös, keskivartalo oli aivan tohjona. Tein yhden mielenkiintoisen havainnon: keskivartalo oli kaikkialta niin kipeä, etten huomannut vatsalihasten edes olevan kipeä, ennen kuin kokeilin jännittää niitä. Kivun eri asteita:)

Kolmesataa

Liikunnan motivaatiota olen hakenut edelleen 300:sta. Spartalaiset kun edelleen ovat mielessäni aika korkealla tasolla, mitä tulee päivittäiseen harjoitteluun. Niin paljon kuin sainkin motivaatiota sekä 300 sarjakuvasta, Tuliportit -kirjasta tai gymjones.com sivustoilta, niin elokuvaan olen itseasiassa aika pettynyt. Aloin katsomaan sitä uudelleen ja huomasin paljon asioita, jotka häiritsivät. Koko ylimääräinen draamaosio, jossa kuningatar taistelee kotipuolessa poliittisia juonitteluja vastaan. Eiköhän siitä, että mies lähtee varmaan kuolemaan olisi saanut tarpeeksi draamaa aikaiseksi. Piti siinä nyt sitten vielä raiskata kuningatar... Oikeastaan, jos elokuva olisi ollut edes hitusen uskollisempi sarjakuvalle olisin todella pitänyt siitä. Niitäkin osioita, mitä oli leikattu pois elokuvasta (esim. Efialteen hyppääminen jyrkänteeltä) olisi ihan hyvin voinut jättää elokuvaan edelleen. Mutta eipä siinä, eihän pelkkää sotimista voi kuvata 1½ tuntia, vai voiko (Sotamies Ryan, anyone?).

Extroissa oli muuten loistava kommentti siitä, että kuinka heillä (taistelukoreografit) ei ollut tietoa siitä, millaista tekniikkaa muinaiset spartalaiset käyttivät. Pari kommenttia:

1. Ensinnäkin, he ainakin jotenkin tiesivät Falangin toimintaperiaatteen. Siihenhän koko kreikkalaisten (Spartalaiset eivät olleet ainoat Kreikassa jotka kyseistä taktiikkaa käyttivät) sotataktiikka perustui: kolmessa rivissä sotilaita, etummaisena kilpimiehet ja takana olevat työntävät heitä eteenpäin läpäisemättömän yksikkönä. Spartalaisten keihäät olivat tarkoituksella yli parimetrisiä: he pystyivät kilpien yli pistämään kilpimuuriin pysähtynyttä vihollisarmeijaa. Parhaiten taktiikkaa kuvaa jättimäinen niittokone: kilvillä työnnetään, keihäillä niitetään. Falangi hajosi ainoastaan siinä vaiheessa, kun vihollisen joukot lähtivät pakenemaan. Elokuvaan tällainen kuvaaminen ei kai kuitenkaan sovi. Sehän on kovin yksitoikkoisen näköistä.

2. Kun koreografit sitten kehittelivät hienoja itämaisia kamppailuliikkeitä Spartalaisille tuli mieleeni ajatus: kuinka hienoa tekniikkaa tarvitaan, kun tarkoituksena on tappaa vihollinen miekalla? No, kaiken kaikkiaan ihan hienoja taistelukohtauksia.

Tässä nyt ehkä vähän liikaakin avautumista nyt jo vanhasta elokuvasta.

Joka tapauksessa, hyvin olen saanut motivaatiota samasta aiheesta. Ei viitsi valittaa jokaisesta pienestä kolotuksesta, kun jotkut ovat oikeasti kärsineet aika paljon. Syyksi ei enää kelpaa, että vähän väsyttää. 300:sta innostuneena puuhastelin kevennetyn version 300 ohjelmasta, mikä löytyy gymjones.com -sivustolta.

Treenit: Light 300

25 Blank pull-up (jalat boxin päällä)
50 maastavetoa 65kg:lla
50 punnerrusta, kädet penkillä
50 box-hyppyä 40cm korkeudelle
50 clean and press käsipainoilla (10kg)
50 suoraa FloorWiperia
25 "lankku leuanvetoa" (Sama kuin ensimmäinen liike)

Aikaa meni 21:23.10. Tiedän, että tuokin näyttää aika helpolta, mutta niin oli tarkoituskin. Ei heti sitä perhanan ylikuntoa, vaan tasaisen kovaa kehitystä.