"Ei kannata".

Aamu-tv:ssä oli kysymys: "Saako ikänsä harjoitellut nopeammin tuloksia, kuin sellainen, joka ei ole koskaan tehnyt mitään? Ja voiko tällainen ihminen saada tuloksia aikaan ylipäätään?"

Minusta on paljon kiinnostavampaa keskittyä kysyjän motiiveihin ja kysymysten sisältöön kuin itse vastauksiin mitä haastateltava vastasi.

Tarkoitus oli varmasti, että annetaan uskoa siihen, että jokainen saa tuloksia aikaan vaikka ei olisi koskaan mitään  tehnytkään.  Mutta samankaltaiset kysymykset voivat vääjäämättä toimia myös toisin päin. Riippuen aika tarkasti vastauksesta. Mutta itse kysymys ei ole tärkeä.

Tärkeintä on se, että nykyihmisen täytyy ensin tietää, mitä hän saa vastineeksi. Jos annan viikostani kaksi puolituntista (se ei muuten sitten tarkoita yhtä tuntia, vaan voisin väittää että todellinen aika on jotain 2-4 tunnin väliltä, riippuen etäisyydestä harjoituspaikalle, suihkuineen päivineen), mitä saan vastineeksi? Parempi terveys? Tätä et pysty näkemään. Pienempi rasvaprosentti? Omat silmäsi eivät tätä näe, vaan valokuvat lienee ainoa oikea tapa havaita kehitystä. Poislukien ensimmäisen viikon nesteiden lähtö. Voima? Kyllä, jos treenaat voimaa. Jos ajattelit reisilähentäjiä voimaliikkeeksi meillä ei ole mitään keskusteltavaa. Parempi kunto? Pystytään mittaamaan, mutta puntarit ja peilit eivät välttämättä näytä yhtään mitään.

Kyseessä lienee markkinatalouden tyylinen asettelu. Maksan tietyn summan, jotta saan tietynlaisen vastineen. Eli 50 eurolla kuukaudessa haluan neljä kiloa pois vyötäröltä. Mutta kun tulosten saavuttaminen vaatii, rahan lisäksi, enemmänkin vaivannäköä. Ja me nykyihmisinä mieluummin maksaisimme itsemme ulos kaikesta. Edellyttäen että meillä on rahaa.

Mutta siis kysymyksen asettelu. Vähän harjoitellut vastaan enemmän harjoitellut. Eli nyt mietin kumpaan kategoriaan kuulun. Millaisia tuloksia voin odottaa harjoittelulta. Jos tunnen kuuluvani ei-harjoitellen ryhmään, niin voin suoraan lähteä olettamasta että ei mulla ole kummoisia mahdollisuuksia ylipäätään. Eli ei kannata. Etenkin jatkokysymys helposti saa ihmisen miettimään asiaa nimenomaan tältä kantilta.

En todellakaan pahoittanut mieltäni kysyjän kysymyksistä enkä vastaajan vastauksista. Aloin vaan miettimään, kuinka paljon meidän tarvitsee tietää tuloksista, jos meillä ei ole ylipäätään aavistustakaan mitä voimme saavuttaa? Se personal traineri voi hyvinkin kokemuksensa perusteella arvioida, millaisiin tuloksiin pystyt. Mutta se on edelleen vain arvio.

En anna itse vastausta vaan vastaan kysymyksellä alkuperäiseen: sen sijaan, että pohtisimme, mitkä erot ovat enemmän ja vähemmän harjoitelleella, voisimme kokeilla "Alkaa Vain Tekemään" -periaatetta?

Muita ohjelman vastauksia oli että kaksi puolituntista viikoon oli vastaajan suositus. Ja että nimenomaan kuntosalilla, koska kotijumppa on hankalaa kuormittaa nousujohteisesti. Käytettävä aika on mielestäni täysin yhdentekevä. Jos teet joka viikko vähän enemmän, vähän raskaammin tai kauemmin, tuloksia tulee.

Kotijumppa... miksei. Ainakaan ei tarvitse häpeillä muiden ihmisten silmien alla. Kuntosaleilla ihmiset kyttäävät toisiaan. Tiedät kyllä mistä puhun. Ja kuormituksen lisääminen vaatii vain vähän ajatustyötä. Tee enemmän toistoja tai vaativampi variaatio liikkeistä. Ja esimerkiksi kehonpainolla tehtävä kyykky on ihan hyvä liike. Kokeileppa päästä 200 toistoon putkeen. Mielestäni, jos vaihtoehdot ovat haluttomuus lähteä julkiselle salille ja kotijumppa, valitsen jälkimmäisen. Ja jos vielä voisin valita, niin ulkojumppa olisi vielä parempi. Mäkijuoksu 2 x 20 minuuttia viikossa niin kyllä tulokset paranevat.

Ja vielä loppuun.

Kysyjän motiivi, vaikka ei sitä suoraan kysynytkään, oli nimenomaan kuinka olla "nätimpi nakuna". Ensinnäkin, jos et koe ongelmaa oman kehosi muodosta kuin silloin tällöin, ei tarvitse tehdä mitään. Ihan oikeasti. Jos olet suurimman osan ajasta tyytyväinen oloosi, niin miksi muuttaa mitään? Elämä on muutakin kuin terveellisesti syömistä ja liikuntaa. Jos sen sijaan haluat muutoksia, niin tee niitä. Älä lue, kuuntele ja pohdi. Just do it.

Ja jos haluat rasvaa pois niin keskity ruokavalioon. Voit vaikka unohtaa jumpat aluksi. Kyllä, ihan kokonaan. Ruokavalion noudattaminen vaatii lähes jatkuvan huomion. Tai ainakin useita kertoja päivässä.

Olihan räntti, mutta ajatusten virtaa on joskus hyvä purkaa.

5-3-1... ehkä paras treenimetodi. Ikinä.

Ei oo tullu kirjoiteltua tänne mitään pitkään aikaan. Olen pitänyt privaattipäiväkirjaa jonkun aikaa, vaikkakaan ei sinne ole tullut mitään suuria salaisuuksia kirjoiteltuakaan.

Ja tämän blogin aiheet ovat olleet suurimmaksi osaksi treenijutut.

Aloitin vuoden alusta uuden elämän ja toistaiseksi suunnitelmat ovat pitäneet. Pidän tilastoa koko vuoden ajan, eli tässä on pieni pakko saada asioita aikaiseksi. Tilaston aiheet ovat olleet

- syömisen laittaminen kuntoon
- treenin pitkäjänteisyys ja tuloksellisuus
- yleinen elämänlaadun parantaminen

Treenaamisen puolella hurahdan aina johonkin uuteen juttuun aika helposti. 5-3-1 on ollut taustalla koko ajan, vaikkakin on tullut vähän turhan pitkiä taukoja pidettyä. Olen huomannut sen monesti ja totean jälleen kerran: jos ei ole selvää päämäärää, niin eihän niitä tuloksia tule. Jim Wendler puhuu asiaa maalaisjärjellä. Ei mitään mullistavaa, mutta tämän päivän informaatiotulvassa tahtoo välillä joutua harhapoluille treenien ja syömisten suhteen.

Syömiset

Nyt olen pelkistänyt hommia aika paljon. Syömisen puolella olen tehnyt ainoastaan yhden muutoksen: juon pääasiallisesti maitoa. Varsinkin, kun kaupasta saa Valio Plussaa, niin ainakin proteiinin saanti on kasvanut huomattavasti. Muuten syön sitten ihan normaalisti. Ainoastaan maito lisänä. Vatsakin on alkanut toimimaan paljon paremmin!

Tämän päivän treeni

- 20 min. Pystypunnerrusta
- 20 min. Kyykkyä
- 20 min. Porrasjuoksua
- loppuun vähän vatsoja.

Simppeliä ja saa käytettyä tunnin tehokkaasti.

North Of Vag rulettaa!