Suuntaviivoja.

Kävin keskustelun yhden maamme pätevimmän kamppailulajikouluttajan kanssa muutamia viikkoja sitten. Tästä käymästämme keskustelusta kävi ilmi, että itselläni on omat suuntaviivat olleet kadoksissa (jeps, olen päätynyt tähän johtopäätökseen jo ennen tätä keskustelua, mutta oli silti tarpeellista kuulla se jonkun ulkopuolisen mielipiteenä). Tällä hetkellä itselläni ei ole tarkkaa tietoa siitä, mihin suuntaan haluan omaa harjoitteluani viedä. Paino sanalla tarkalleen.

- Mikä on motivaationi harjoitteluun tällä hetkellä?

Itselleni koen kaikista tärkeimmäksi itsepuolustuksen ja siihen liittyvät asiat. Toisaalta se vie ajastani ainoastaan pienen osan, tunnen että itselläni saattaisi olla vielä annettavaa muuhunkin. Työpaikallani pääsen osaksi tekemään sitä, mistä nautin myös, eli opettaminen josta saa vielä palkkaakin.

Keskustelimme tämän kamppailulajikouluttajan kanssa myös kilpailemisesta. Olen nyt kolmenkymmentä täyttänyt, perheellinen, jolle elämä on alkanut maistumaan pehmeältä. Liiankin pehmeältä. Syömiset ovat olleet retuperällä eikä treenaaminenkaan ole ollut sillä tasolla, mitä itseltäni olen ennen vaatinut. This shit's gonna have to change. Minulla on vielä aikaa kilpailla, ikä ei ole tehnyt tehtäväänsä vielä.

Joten mikä avuksi? Ensin pitää tietää mitä alkaa korjaamaan:

- syömiset/kehonkoostumus -> jos ei syö oikein ei jaksa tehdä mitään

- treenaaminen -> suoraan verrannollinen jaksamiseen töissä ja elämässä

- motivaatio -> ilman motivaatiota ei ole päämäärää

Yksi ongelma kohdallani on aina ollut myös se, ettei minulla ole ollut koskaan "valmentajaa" kamppailulajiasioissa. Toki on ollut monia opettajia, mutta ei yhtään varsinaista valmentajaa, joka siis pitäisi huolen siitä mitä treenaamisessani tapahtuu. Tämä on yksinomaan omaa haluttomuuttani: haluan löytää itse oman tieni. Haluan pärjätä omillani. Aina halunnut. En ole halunnut ketään kertomaan minulle mikä olisi parempi tai mikä huonompi. Niinpä olen usein joutunut toteamaan asiat kantapään kautta. Mutta olen löytänyt paljon hyvääkin.

Enkä valitettavasti usko, että pystyn hirveästi muuttumaan. Olen ollut jo niin pitkään oman tieni kulkija, että vaihtaminen valmentajan alaisuuteen tulee olemaan vaikeaa.

Mutta sitten työkaluihin joilla aion alkaa korjaamaan noita kolmea kohtaa...

- Syömiset: muuttuvat tästä hetkestä eteenpäin. Nyt lentävät roskaruuat sinne minne ne kuuluvat jo nimensäkin puolesta. Kunnon ruokaa tilalle, säännölliset ruokailut, pääpaino mahdollisimman vähän prosessoidulla ruualla. Luulisi korjaavan automaattisesti myös kehonkoostumusta.

- Treenaaminen, kamppailu: olen nyt kaksi työkiertoa kulkenut pyörällä töihin. Se on ihan hyvä alku, tunti päivässä liikuntaa lisää. Tavoitteenani ei kuitenkaan ole polkupyörämaratoni, vaan kamppailulajit, joten painopistettä pitää saada siirrettyä siihen suuntaan. Samalla aamutreenaminen motivoi etsimään kunnollisia suuntaviivoja omaan harjoitteluun. Aionkin nyt pitää periaatteenani harjoitella aamuisin jotain kevyttä pystykamppailua ja iltaisin opiskella mattokamppailua. Nämä siis niiden "varsinaisten" treenien lisäksi.

- Treenaaminen, kunto tms.: Kaksi harjoituskertaa viikkoon minitreenien lisäksi. Tarkoittaen joko kehon painolla tai vapailla painoilla tehtävää harjoittelua. Tähän löysin hyvän viisauden Pierre Royltä:

"One problem now is that there is so much information, so many methods, that many of the new coaches are lost and have difficulty finding their way."

Eli nykyisin kaikki tieto on saatavilla niin helposti internetin kautta, että kaltaiseni viisasten kiven etsivät eksyvät tiedon viidakkoon. On niin paljon hyviä juttuja jotka toimivat. On toki asioita, jotka jostain syystä eivät tunnu oikealta. Silloin pitää jatkaa etsimistä. Mutta jos olet jo kerran kokeillut jotain ja saanut sen toimimaan itsellesi, miksi lopettaa? Miksi korjata jotain, mikä ei ole rikki?

- Motivaatio: jos ei vyökokeita varten, niin mitä sitten? Jäljelle jää ainoastaan kilpailu. Vaikka se onkin mielestäni raskasta, inhottavaa ja epämukavaa, niin ehkä se juuri siksi on tarpeellista. Vain menemällä oman mukavuusalueemme ulkopuolelle pystymme kehittämään itseämme.

Kirjoitan itselleni tarkemmat ohjeet muistiin ja saatan julkaista ne tännekin jossain vaiheessa, jos pääsen hyvin alkuun.