Long time no write

Tuntuu, että viime aikoina olen kasvanut aika paljon. Voisi sanoa jopa aikuistunut. Samaan aikaan kuitenkin ymmärrän, että on hyvä pyrkiä lapsenomaiseen suhtautumiseen.

Tarkoitan tällä siis sitä, että lapset ovat pääsääntöisesti iloisia, onnellisia ja ennakkoluulottomia. Tähän on mielestäni hyvä pyrkiä. Maailmassa on ihan tarpeeksi kyynikkoja, pessimistejä tai vain muuten negatiivisia ihmisiä.

On hyvä tuntea erilaisia ihmisiä, jotta kasvaa itse samalla. Täytyy kuitenkin muistaa suhtautua jokaisen ihmisen sanomisiin avoimesti ja ennakkoluulottomasti. Jokaisesta pahasta asiasta löytyy jotain hyvää, jokaisesta hyvästä asiasta jotain pahaa.

Olen huomannut, että joidenkin ihmisten puheet tai tavat suhtautua asioihin ärsyttävät minua. Nyt kuitenkin viime aikoina olen pyrkinyt asennoitumaan näihin asioihin eri tavalla ja sitten huomannutkin että näissä asioissa tai näillä ihmisillä olikin itseasiassa jotain annettavaa. Ärtymykseni oli vain estänyt minua näkemästä/lukemasta/kuulemasta/ymmärtämästä heidän asiaansa. Aina asia ei ollut se, mikä heidän mielipiteensä tai sanomisensa sisältö on, vaan jokin aivan muu. Monesti osa ihmisistä haluaa kertoa jonkin asian, mikä ei välttämättä ole kerrottavissa puheella. Silloin on kuuntelijan vastuu löytää piilotettu sanoma. Työkalut? Avoimuus ja ennakkoluulottomuus.

Ääh, menee nyt taas aika filosofiseksi. Eli aiheen vaihto.

Treenit

Taas vaihteeksi on tullut kikkailtua jos jonkun näköistä treenimetodia. Pari asiaa olen yrittänyt kuitenkin pitää samana:
- Senshido

- kuntotreeni rakentuu 5/3/1:n ympärille

Senshidon puolella järjestettiin oman porukan avustuksella Shredder-seminaari/leiri tammikuussa. Jos jaksan, niin kirjoitan siitä joku päivä lisää.
Treenipuolella onkin sitten ollut melkoista sotkua. On ollut flunssajaksoja ja paikkojen kipeytymistä. Syksyllä pidin muutaman kuukauden massakuuria päällä ja olihan se hurjan tuntuista: en ole koskaan painanut yli 100 kiloa ja nyt uudenvuoden päivänä mittari näytti 106! Voimaa tuli aika paljon lisää ja massaa yläkroppaan vielä enemmän.

Sitten hommat meni hieman läskiksi. Yritin väkisin pudottaa painoa ja siinähän kävikin niin, että treenimotivaatio laski. Toki tämä ikitalvikin alkaa jo riittämään pikkuhiljaa...
Nyt kuitenkin on taas hyvä draivi päällä. Treeni kulkee ja syömiset alkaa menemään parempaan suuntaan. Kun ei nyt vaan treenais ihan liikaa.

Tämän päivän treenit

- intervallijuoksu, 4 x 2 min, sama aika lepoa

- intervallijuoksu 4 x 15 sec
Lyhyt treeni, mutta jälkilämpöä riittää vielä näin 1,5 tunninkin jälkeen.

Saattaa olla että käyn jonkun jumpan vetämässä vielä illalla, jos siltä tuntuu.

I Want It All

Minulle on sanottu moneen kertaan, että olen liian tuuliviiri treenaamisen suhteen ja että minun pitäisi keskittyä yhten asiaan kerrallaan. Osaltaan tämä pitää varmasti paikkaansa. Tällä hetkellä kamppailu-ip-taistelulajien puolella olen onneksi onnistunut "löytämään" omat juttuni. Pääpaino on itsepuolustuksessa (Senshido), toisena tulee Gracie Combatives josta aion suorittaa viimeinkin sen sinisen vyön. Sen jälkeen puhdetta riittääkin taas, mutta aion murehtia niitä asioita vasta Blue Beltin jälkeen. Jos aikaa tai intoa sitten jostain syystä jää näiden jälkeen, niin sitten otan jotain erilaista hauskaa (vapaaottelu, lukkopaini, 10th Planet, KFM jne.). Päälajit kuitenkin Senshido ja GC.

Fyysisen treenaamisen puolella ongelma onkin moninaisempi. Olen opiskellut liikaa, tietoa joka jutusta on vaan aivan liian paljon. Olen törmännyt hyviin ja todella huonoihin treenimetodeihin. Esimerkkinä luin tuossa yksi päivä Martin Rooneyn Training For Warriors. Ei huonoimmasta päästä lukemiani treeniopuksia, mutta ei myöskään parhaimmasta päästä (jos loukkasin jonkun Rooney-fanin tunteita, niin voi voi). Ei opuksessa sinällään mitään vikaa ole, mutta tuntui että siinäkin oli ongelmana sama kuin monessa muussa: liian paljon. Tottakai, jos tarkoituksena on tarjota monipuolinen treenimetodi ja tarjota se kokonaisuudessaan sellaisena kuin Rooney sitä toteuttaa. Mutta jotta tästä ei tulisi pelkkä kirja-arvostelu, menen asiaan.

Kuten sanoin, olen törmännyt moneen hyvään treenimetodiin etsiessäni sitä täydellistä treeniohjelmaa. Tässä tulee pieni salaisuus: sellaista ei ole. Eikä tule ikinä olemaankaan. Silti on mahdollista että löydät sellaisen ohjelman joka antaa sinulle sen mitä tarvitse päästäksesi tavoitteeseesi. Mutta edes maailman huiput eivät tee yhtä ja samaa ohjelmaa: ohjelman on pakko listä joko toistoja, kestoa tai painon määrää monen muun asian lisäksi. Joten ole valmis uudelle tiedolle. Muista kuitenkin omat tavoitteesi. Turha tehdä hypertrofisella ohjelmalla jos tavoitteesi on pystyä juoksemaan tai pystyä kiipeämään paremmin.

Yksi treenimetodi mihin olen törmännyt, todennut hyväksi, mutta se on ollut liian raskas toteutettavaksi edes viikoittain:

Räjähtävää harjoittelua kehonrakentajalle

Linkki Scott Abelin alkuperäiseen artikkeliin. Kyseisen treenin volyymi on niin paljon, ettei Abel suosittele sitä tehtäväksi kuin kerran kahteen viikkoon ja pitämään seuraavan päivän välipäivänä. Ja kokemuksesta voin kertoa, ettei yksi päivä edes riitä, vaikka olisit tottunut vetämään kovia treenejä. Itse harjoittelin tuolloin Crossfit-tyylisesti ja minulla kesti 5 päivää palautua täydellisesti kyseisestä treenistä.

Mutta treeni itsessään on aivan järjettömän hyvä. Treeni haastaa kehon lähes kaikilla mahdollisilla tasoilla ja se on mahdollista suorittaa kotitreeni-välineillä. Lisäksi se antaa minulle sen mitä treeniltä haluan: suorituskykyä, räjähtävyyttä, hypertrofiaa, voimaa. Joten yritin miettiä, miten voisin saada tehdä kyseistä treeniä useammin. Jopa rakentaa koko harjoitusohjelman tämän treenin varaan. Hullua, mahdotonta? Ehkä. Mutta kokeilun arvoista.

Niinpä muutama modifiointi oli paikallaan. Ensinnäkään, tämän hetkinen kunto ei riitä millään suorittamaan jokaista neljää sarjaa per liike. Lisäksi treenin volyymi olisi joka tapauksessa liikaa, koska olen tällä hetkellä myös "dieetillä". Niinpä tarkoitus on suorittaa vain yksi sarja per liike. Ensimmäinen treeni näytti siis tältä:

1a. 20kg tangolla punnerrus+tempaisu x 15

1b. Hauiskääntö 20 kg tangolla x 20

Taukoa, kunnes hengitys tasaantuu.

2a. Koko keho räjähtävä punnerrus x 12

2b. kyykkyhyppy x 15

Taukoa, kunnes hengitys tasaantuu.

3a. puolelta toiselle punnerrus yht. 24 toistoa (jouduin tekemään nämä sarjoissa, liikaa toistoja putkeen)

3b. askelkyykkyhyppy x 24

Taukoa, kunnes hengitys tasaantuu.

4a. Kulmasoutua taljoilla (50%) kehon painosta x 15

4b. takaolkapääliike taljoilla (19-15%) kehon painosta

Taukoa, kunnes hengitys tasaantuu.

5a. ojentajapunnerrus x 15

5b. istumaannousu x 20

Nämä olivat sen verran kevyitä, etten tarvinnut lepoa ennen seuraavaa liikettä.

6. pystypunnerrus 20 kg levytangolla x 15

7. suorin jaloin maastaveto 20 kg levytangolla x 20

Viimeiset kolme sarjaparia tuntuivat aivan liian kevyiltä, mutta esimerkiksi selkälihat ja takareidet olivat kipeät ja vaativat palautuakseen pari päivää. Tänään tein toisen treenin, johon vahdoin muutaman liikkeen raskaammaksi (istumaannousut ovat mielestäni ihan p**seestä, joten vaihdoin voimapyörän tilalle.

Tästä tuli liian pitkä artikkeli, palaan asiaan joskus toiste... Ja saan käyttäjäkokemusta enemmän. Nyt tosiaan kaksi treeniä vasta alla.