What does not kill you, makes you stronger. Part II

Kuvasarjan toinen kuva: maastaveto-paikka. Ei kovin puhdas paikka vai mitä... Mutta treenifiilis ei tule siististä ulkoasusta vaan omasta mielestä. Jo se, että saa treenata omineen, antaa keskittymistä enemmän, kun ei tarvitse miettiä miltä näyttää salilla.

Treenit.

Maanantai: lukkopainia, 2 ja puolituntia uutta tekniikkaa, josta ensimmäiset puoli tuntia hyvät alkujumpat. Huomaa, ettei ole ihan 100% kunnossa.

Tiistai: lukkopainia 2 tuntia. Samaa tekniikkaa kuin eilen, hieman uutta.

Olisi hyvä, jos nyt saisi treenattua samalla tavalla nyt jatkossa. Katsotaan kuinka aika riittää. Seuraavat kisat on 23.2, ADCC: aloittelijoiden lukkopaini SM:t. Jos saan menestystä siellä, voin alkaa paljastamaan tekniikoitani täällä:)

Eilen katsoessani TUF:ia (The Ultimate Fighter -reality show) huomasin muutaman asian. Ensinnäkin, heti ensimmäisessä jaksossa tuli polviloukkaantuminen, joten piti lähteä heti hommaamaan vakuutusta. Silloin, kun sitä ei ole, niin silloinhan juuri ne vahingot sattuu.

Toiseksi ymmärsin, että vaikka kipeänä/sairaana ei saa treenata, niin ei juuri kukaan pro-tason urheilija ole koskaan 100% kunnossa, vaan aina on joku paikka kipeänä. Täytyy vaan ymmärtää ottaa irti treenauksesta, jos paikat voi mennä vielä paljon pahemmaksi.

What does not kill you, makes you stronger. Part I

Julkaisen kolmen kuvan sarjan salilta, jolla käyn satunnaisesti treenaamassa, kun ei huvita olla ihmisten silmien alla tuijotettavana. Joskus muuten tuntuu, että osa ihmisistä käy salilla juuri siksi. Esittelemässä itseään. Voi tietysti pohtia, miksi itse käy salilla, eihän siitä mitään haittaa ole, jos samalla kun kuntoilee tulee myös paremman näköiseksi :) Mutta eikai se saa pääasiallinen syy olla...

Juttelin tänään hyvän ystäväni kanssa flunssassa treenaamisesta. Vaikkei se tietysti ole kovin järkevää flunssaisena treenata, niin päätin kuitenkin kokeilla neuvoa: ota kunnon hikijumppa, jos olet tulossa kipeäksi (omalla kohdallani olen siis jo myöhässä:).

Treenit: Tabata This! crossfit-sivustolta

Tässä "Juji's Version"

1. Sprawl+hyppy 20 sekuntia töitä, 10 sekuntia lepoa, 8 kierrosta. Sama systeemi muilla liikkeillä.
2. Hindu Push-Up
3. Kulmasoutu 30kg painolla
4. Atomic Sit-Up
5. Maastaveto 30kg painolla

Vain heikoin tulos kunkin intervallin aikana lasketaan. Omani: Sprawl 8, Push-Up 5, Kulmasoutu 10, Sit-Up 12, Mave 8. Paransin lähes kaikkia tuloksia viime kerrasta, yhden liikkeistä vaihdoin vaikeampaan (Punnerrus). Kesti varmaan tunnin, ennen kuin palauduin treenistä, istuminenkin oli vaikeaa...

Olen ehkä pikkuhiljaa alkanut oppimaan omaa elämänkatsomustani. Tai sanotaan, että tuntuu että sillä on jonkunlainen suunta, vaikka yritänkin elää hetkessä joka ikinen hetki. Koko ajan ei tarvitse olla kivaa, mutta jokaiseen hetkeen pitää keskittyä. "Tuleva hetki on jo kohta mennyt", joten en edes kirjoittaisi näitä tekstejä, jollei se antaisi minulle jonkunlaista tyydytystä.

Elämä on kasvamista ja kuolema on sen kukoistus. Kannattaa käyttää oma kasvuaika hyvin. Sitten ei tarvitse katua koskaan. Katuminen on turhaa, menneisyydessä elämistä.

Thinking Outside The Box.

4 päivää laskettelemassa

Flunssa jatkuu. Asiaa ei tosin auttanut se, että olin laskettelemassa aika paljon näin niin kuin ensikertalaiseksi. Olen pitkään haaveillut lumilautailusta ja nyt vihdoin sain aikaiseksi käydä kurssin aiheesta. Tuossa joku aika kirjoittelin blogiinkin, että pitää yrittää haastaa itseään uusilla tavoilla. Löysin ihan uusia lihaksia, jotka nyt sitten on edelleen aivan kipeinä.

Rankka juttu kävi mäessä. Tulin kovaa vauhtia alamäkeen enkä saanut lautaa vielä kääntymään oikeaan suuntaan, olin selin kohti alamäkeä. Kovassa vauhdissa kaaduin taaksepäin ja pääni osui ruoskamaisesti rinteeseen. Hetken aikaa oli pää kipeä, kaulan lihakset taisivat venähtää. Mietin heti, että onneksi oli kypärä päässä, muuten olisi voinut käydä pahasti. Oikeasti pahasti. Vaikka siis kypärä ei välttämättä ole "Coolin" näköinen, niin kyllä sitä kannattaa käyttää.

Treenit 18-19.1

Lumilautailua, yht. 4,5 tuntia.

Sunnuntai-päivä menikin sitten palautellessa. Jalat on edelleen aika kipeät. Kaulan lihakset alkaa pikkuhiljaa olemaan käyttökelpoiset (kipeät kuitenkin edelleen). Saas nähdä, miten painit luonnistuu...

Flunssa vaan pahenee....

Kyllä se ihan rehellistä flunssaa oli sitten kuitenkin. Tänä aamuna on torvet tukossa oikein kunnolla. Kuume ei kylläkään noussut, mutta olo on muuten aika yliajettu. Harmittaa, kun ei pääse treenaamaan. Ruokailutkin menee päin mäntyä, ei ole oikein ruokahalua, ja sitten kun jotain haluaa syödä, niin se onkin sitten sellaista roskaruokaa että hohhoijaa.

On tässä sitten tarkoitus lähteä laskettelemaan, saattaa olla viisainta kuitenkin pitää urheilu korkeintaan kävelyn tasolla. Hyvää aikaa tutkiskella kamppailulajitekniikoita, eli yrittää sisäistää tekniikoita näin mentaaliharjoitteluna.

Mind over body

Randy Couture (UFC, vapaaottelija, kahden painoluokan mestari 44 vuoden iällä!) sanoi eräässä haastattelussa (Black Belt Magazine, November 2003) että kamppailu on 40% mentaalitasolla, kuitenkaan harva jaksaa näitä asioita pidemmälle pohtia.


"Täysiä vaan sitten! Hyvä tsemppi!". Enpä ole kovin kummoisia mentaaliohjenuoria kuullut ennen otteluita. Tuommoiset kommentit... tuntuu että ne on tarkoitettu ainoastaan pitämään PELKO poissa ottelijan mielestä. Kyllä, pelko. Pelko on semmoinen asia, että sen kanssa pitää tehdä sovinto ennen kehään astumista. Muuten sinne ei ole asiaa.

Ensin pitäisi löytää rehellinen vastaus siihen, mitä ne omat pelot sitten on. Jätän kokonaan pois pienet pelon aiheet (näyttää huonolta, heikolta, häpeäntunne) koska pohjimmiltaan nämä asiat hoituvat kun saa isommat asiat alta pois. Niinpä menen omasta mielestäni suurimman ihmispelon luokse: kuolema. Kuoleman pelko. Hurjimmat soturit (samurait, spartalaiset) kautta aikojen ovat ymmärtäneet kuolemanpelon voittamisen tärkeyden: kun ei pelkää kuolemaa, on voittamaton, sillä henkeä (spirit) ei voi voittaa.

Mentaalitekniikoita on netti pullollaan, millä voi onnistua pääsemään irti kuolemanpelostaan. Mutta tärkeintä on oivaltaa heti yksi asia: ihminen ei pelkää kuolemaa. Ihminen pelkää sitä, ettei ole elänyt. Kuolinvuoteella surkutellaan vielä sitä, että kuinka en tehnyt sitä ja kuinka en tehnyt tätä, sekin asia jäi tekemättä, minulla on vielä niin paljon edessä ja voi voi...

On hienoa nähdä, kuinka jotkut ihmiset ovat oivaltaneet tämän asian ja kulkevat oman unelmansa perässä. Eräs hyvä ystäväni aloitti lajin, josta hän pitkään unelmoi ja toteuttaa tänä päivänä itseään täysillä. Kuolinvouteellaan hän voi ainakin sanoa, että "hitto, minä tein sen!". There is a difference knowing the path... and walking the path -Morpheus, Matrix-elokuvassa.

Menipä aika filosofiseksi. En täysin allekirjoita lausetta "elä jokainen päivä kuin viimeisesi", koska se ymmärretään usein väärin. Parempi lause olisikin "elä jokainen päivä hyvin". Eikä hyvin eläminen tarkoita ainaista juhlimista. Löydä merkitys päivittäisistä askareista.

Life is just too damn short. Live today.

Goddamn Flu..!

Prkleen flunssa...

En sitten mennyt eilen enää mihinkään treenaamaan. Ei ole varsinaisesti mikään kunnon flunssa, vähän on veto pois ja pärskityttää koko ajan. Nuhaa ei ole vuodenaikaan nähden mitenkään erityisen paljon. Periaatteessa on kyllä hyvä, ettei mitään kunnon flunssaa ole tullutkaan. Tylsää se on olla kotonakin kuumeessa tekemättä yhtään mitään. Intoa olisi treenaamiseen ihan hyvin.

Nyt kun ei ole päässyt salille tekemään mitään kuntojumppaa, niin on tullut selailtua noita vanhoja Flex:in lehtiä. Aika paljon löytyy noita pumppaus-tyylisiä treenejä. Nykyisin kun aikoo lähteä kilpailemaan, niin ei voi vaan kauheasti mitään lihasta hankkia. Mielellään sitä painoa ottaisi pois entisestään. Vaikkakin BJJ:ssä tuolla voima/oma paino -suhteella ei olekaan niin paljon väliä, vaan tärkeintähän on saada tekniikka kohdalleen.

Voimamies vs. CrossFit -tyylinen treeni

Tuntuu että näillä kahdella tyylillä on paljon yhteistä. Ensinnäkin molemmissa pyritään kehittämään voima- ja kestävyysominaisuuksia samanaikaisesti. Suurin ero lieneekin juuri siinä, että Crossfit:in tyyliset treenit on tarkoitettu jonkun leipälajin tueksi, kun taas voimamiestreeni on oma kokonaisuutensa, oma lajinsa. (Tässä vaiheessa muuten joku alkaa aina puhumaan dopingaineiden käytöstä voimamieslajeissa. Itse en siihen asiaan ota tässä kantaa muuta kuin sen, että tuomitsen kaikenlaisen dopingin urheilussa. Lähinnä tarkoitus onkin nyt verrata lajeja sinänsä keskenään.)

Molemmat treenimuodot pitävät sisällään hapenottokykyä vaativia suorituksia voimakestävyyden kanssa. Ainakin gymjones.com -sivustoilla on useissa ohjelmissa esimerkiksi farmarikävely, joka on ihan voimamiestreenien peruslaji. Samoin on erilaisten kelkkojen vetämisiä ja renkaiden pyörityksiä. Erona onkin, jos olen oikein ymmärtänyt, että voimamieslajeissa pyritään maksimisuoritukseen yhdessä lajissa (enemmän voimaa), kun taas crossfit:ssa maksimisuoritukseen kokonaisuudessaan (enemmän kestävyyttä). Voimamieslajeissa painot pyritään pitämään maksimaalisina, kun taas crossfit:ssa pyritään pitämään itse suoritus maksimissaan?

Molemmat lajit pitävät sisällään voima- ja painonnostotekniikoita (kyykky, tempaus jne.) niiden kokonaisvaltaisen vaikutuksen vuoksi. Kummassakaan ei käytetä kehonrakennustreeniä, sillä lihaksen kasvaminen on vain mahdollinen sivuvaikutus näissä treeneissä. Voimamieslajeissa voisi ajatella Paino- voimannoston parantavan lajisuoritusta, mutta jossa se kuitenkin tehdään ikäänkuin lajia tukevana harjoitteluna ja crossfit on kokonaisuudessaan lajia tukevaa harjoittelua. Voimamieslajeissa näitä harjoitteita vaan tehdään useammin, jotta hermosto pysyy voimanhankinnan kanssa perässä.

Crossfit:in tyyliset treenit ovat ottaneet paljon vaikutteita voimamieslajeilta, kun on huomattu niiden tehokkuus. Esimerkiksi staattisten pitojen (krusifiksi/riipunta leuanvetotangosta) on huomattu kasvattavan lihaskestävyyttä ja voimaa. Myös niin sanotut "core"-lihakset (core-termi muuten ärsyttää itseäni ihan suunnattomasti. Sekin sana on saanut ihmepilleri-statuksen kaikenmaailman Pilates-keijukaisten silmissä. Ei millään pahalla, muuta kyllä ihan perusvoimaliikkeet ajaa VÄHINTÄÄN saman asian kuin joku nytkytys vatsalihasliikkeissä...) saavat hyvää harjoitusta esimerkiksi suit case carry:ssä (matkalaukku, eli paino vain toisella kädellä farmarikävelyssä) kun toinen puoli kroppaa joutuu tasapainottamaan toista puolta.

Vertailu on siis sinänsä turhaa, koska puhutaan niin samankaltaisista lajeista. Totean vaan, että kannattaa taas katsoa myös oman treenityylin ulkopuolelle ja kaikkea kannattaa kokeilla. Jopa sitä parjaamaani Pilatesta:)

Olipa aika sekavia ajatuksia. Pitäisiköhän vaan lähteä treenaamaan ja jättää mietiskely vähemmälle... jos vaan flunssa antaisi periksi.

Paino oli muuten pysynyt samassa viime viikosta. Tarkoitus olisi edellen laskea painoa, mutta minkäs teet, kun ei treenaamaan pääse. Tuli kyllä sellainenkin asia mieleen, ettei ennen vanhaankaan kyllä jätetty asioita tekemättä sen takia, että oli vähän flunssaa? Nykyisin kun vaan pitää olla niin varovainen, ettei tule mitään sydänlihastulehdusta (pahin mahdollinen vaihtoehto, johon nyt varmaan on matkaa vaikka kuinka).

Treenit

Lähdin sitten kuitenkin treenaamaan, vastoin kaikkia järkisyitä:)

Alkuun hyppynarua 5 min, hyvin huomaa, ettei ole tätä vähään aikaan harrastanut. Tosin, kuinka moni hyppää narua maiharit jalassa:)

Ns. HST(?) -treeni, 2min. sarjojen välinen tauko.

Penkki 70kg 3x10 (hyvä tempo)
Maastaveto 90kg 3x10 (helppo)
Kyykky 90kg 3x10 (hyvä)
Pystypunnerrus 35kg 3x10 (rankahko)
Hauiskääntö 30kg 3x10 (rankka!)
Jalkojennosto riipunnassa, 3x10 (rankka)

+ hyvää huomenta -liike 20kg x20 toistoa.

Hyvä treeni, tuli alkuajat punttiksella mieleen. Yritän nostaa treenipainoja joka viikko n.1kg:lla. Kuukaudessa voimaa tulisi siis neljä kiloa?! Saas nähdä kuinka onnistuu. Treenifrekvenssi 3x viikkoon koko kroppa läpi, välipäivinä kuntojumppaa (intervalleja, kuntopiiriä jne.). Viisi treenipäivää viikkoon, vkoloput vapaana.

Overtraining

Taisin sitten mennä heti ylikuntoon, kun aloin miettimään sitä kilpailemaan lähtemistä. Pidin vapaata treenistä kolme päivää. Omasta kunnosta huomaa heti, kun alkaa ylikunto lähenemään: pienetkin vastoinkäymiset nostavat kierrokset heti ylös, kurkku kipeytyy, yleinen vireystaso laskee... miesten kuukautiset.

Tänään on jo vähän parempi päivä. Vähän mietityttää, pitäisikö vaan ottaa jonkin aikaa iisisti. Parantuisi kunnolla jotta voi sitten taas treenata 100%:lla teholla. Harmittaa vaan tää jouten olo.

Ne kisat on syytä unohtaa, nehän olisivat jo tällä viikolla.

Treenit.

Gripperi: 4x7 toistoa 100kg:n vastuksella.

Saas nähdä, tuleeko tänään muuta tehtyä.

Final Fight.

Tuli tässä hullu ajatus mieleen. Pitäisikö lähteä vapaa-ottelemaan?

Ajatus on itseasiassa pyörinyt päässä jo jonkun aikaa. Itseasiassa siitä asti, kun aloitin BJJ:n treenaamisen. Aika paljon asiaan on vaikuttanut myös muutama artikkeli lempi vapaaottelijastani, Randy Couturesta. Ottelukuume on purrut ehkä muuttuvien elämäntilanteidenkin vuoksi. En ole enää ihan nuori poika, eikä tuo vapaaottelu ihan vanhoille äijille ole tarkoitettu.

Kisapäätökseen vaikuttaa vielä se, pääsenkö tarpeeksi alhaalta aloittamaan. Tarkoitus olisi päästä D-luokan vapaaotteluun, missä tyrmäykset ei ole sallittuja. Täytyy vielä tiedustella asiaa tarkemmin tuolta kilpailun järjestäjältä... Niin, ja sitten on tietty se kysymys vielä oikean kokoisen vastustajan löytymisestä!

Nämä tämän vuoden kisat olisivat sitten viimeiset vapaaottelukisat omalta kohdaltani, hence the title Final Fight.

Tuosta kirjoituksesta tuli itseasiassa vähän alakuloinen olo. Kai kun siitä tekee itse sellaista, dramatisointia... :D

No niin, asiaan.

Syömingit on sujuneet aika hyvin, arkena on helpompi syödä terveellisesti, tänään on syöty jo ihan oikein.

Treenit:

Perjantaina kävin tekemässä yhden käden tempauksia käsipainolla. Max. 38,5kg x 4toistoa. Kevyttä venyttelyä, puristusvoima gripperillä (100kg, 7x4toistoa). Sellainen olo oli, kuin olisi taas ylikunto lähestymässä. Joten pidin vkolopun vapaana kaikesta harjoittelusta.

Tänään maanantaina:
Aamujumppa: pyramidi ylös ja alas 1->10->1, liikkeet punnerrus ja atomic sit-up, brazilian liikkeen kautta siirtymiset (aivojumppaa samalla:). Puristusvoimatreeni: gripperillä 100kg, toistot 6x5toistoa.

Tough Muscle

Eli kovaa lihasta:) Tuossa oli alunperin vähän onneton kuva olkapäästä joskus sadan vuoden takaa. Nyt kokeilin vähän kuvaupotusta tällä uudella koneella. Aika hyvin toimii, joskin jäi nuo ääriviivat aika rakeisiksi. Mut ihan hauska kuva.

Omituista, kun puolentoista viikon loman jälkeen oli paino noussut 3,5kg ja silti näytti siltä kuin olisi laihtunut? Olen pehmentynyt tuplasti! Perhana.

Pari päivää on mennyt ihan onnistuneesti syömisien suhteen, mutta siihen on turha vielä luottaa. Vasta kun syöminen on pysynyt oikeana vähintään kuukauden päivät, voi alkaa huokaisemaan helpotuksesta: ruokailutottumukset ovat muuttuneet pysyvästi hyväksi.

Ruokailuja tälle päivälle:

Aamupala: pysynyt suunnilleen samana kuin tähänkin asti.

Aamupäivän välipala: heraproteiinia 1,5dl (maustamatonta, tietenkin)

Päivällinen: Kanasalaatti (tämän syön itseasiassa Kebab-paikassa. Työpäivän kohokohta!)

Iltapäivän välipala: ananaspurkki+tonnikalapurkki

Iltapala: maustamatonta jogurttia+mysliä (oikein hyvää)

Yöpala: maito-kaseiini-kaakao -juoma

Treenit.

Aamujumppa: pyramidi 1->10->1, liikkeet hindukyykky, selänojennus ja atomic istumaannousu.

Päiväjumppa: modifioitu jumppa gymjones.com-sivustolta. Maastaveto 90kg:lla, boxhyppy 10kg lisäpainolla 40cm korkeudelle. Kolme kierrosta, toistot: Mave 10, Box 25. Aikaa vastaan, yhteensä 7:06.

Otin nuo lisäpainot noihin Box-hyppyihin sen takia, kun ei ollut korkeampaa tasoa, mihin hyppiä...

What Did I Tell You...

Niin, että jouluhan meni juuri niin kuin ajattelinkin: ihan liikaa karkkia ja hiilariahmimista. Perhana.

Suurin huolenaiheeni ei ole niinkään tuo viikon-puolentoista lepo, päinvastoin. Nyt tuntuu, että uutta energiaa on ihan eri tavalla. Syy huolestumiseen onkin siis periksiantamisessa. Itse tykkään verrata tuota karkinsyöntiä mihin tahansa riippuvuuteen. Kun sille antaa periksi, siitä ei meinaa päästä millään irti.

Isäni puhui joskus viisaasti itsensä kunnossa pitämisestä. Hän käytti termiä "pehmeästi" syöminen. Kun syö, juo ja makaa pehmeästi on kropan muoto myös sellainen, pehmeä. Sen takia onkin hyvä yrittää karaista itseään myös ruokavaliossa, aina ei ole pakko etsiytyä rasvakeittimien viereen. Aina ei ruuan tarvitse olla hyvänmakuista. Ei sen tietenkään tarvitse pahaa olla, mutta hyvä ruoka kun yleensä tarkoittaa hiilari- ja sokeripitoista ruokaa.

Treenit:

Pahemmin en ole treenannut tässä puoleentoista viikkoon. Yhtenä päivänä tein Man-Maker 30 ohjelman gymjones.com -sivustoilta poimimani ohjelman mukaan. Painoina käytin 17kg:n käsipainoja. Aikaa meni 5:12. Loppuun vetelin vielä muutaman leuan jne.

Tänään keskiviikkona (niin ja hyvää uutta vuotta 2008!)

Aamujumppa (siis eri kuin aamutreeni), 50 punnerrusta

Aamutreeni:
Puristusvoimatreeni Gripperillä (100kg), 3 toistoa minuutin sisään. 10 minuuttia.

Päivätreeni:
Ylämäkijuoksu @ Malminkartanon huippu. Lämmittely, kevyt hölkkä ylös pidempää reittiä pitkin. Varsinainen treeni: ensimmäiselle tasolle, siellä 40 punnerrusta, alas. Alhaalta toiselle tasolle, 20 punnerrusta, alas. Alhaalta huipulle asti, 10 punnerrusta. Oli hieman liian rankka tähän kuntoon nähden, meni aika kävelyksi tuossa loppumetreillä. Aikaa meni lämmittelyineen ja palautuksineen alle 30min.