Phase I: ready.

Ensimmäinen vaihe on valmis.

Seitsemän päivää, joiden aikana oli todella heikko ja jopa sairas olo. Koko ajan tuntui siltä kuin olisi tulossa kipeäksi. Mutta olo sen jälkeen...

Mitä sitten tapahtui viimeisen reilun viikon aikana?

Pidin tiukan proteiinikuurin. Eli rasvat ja hiilihydraatit lähes nollille. Miksi lähes? Koska täysin nollille vetäminen on lähes mahdotonta. Kyseessä ei siis ole mikään ihmedieetti. Tarkoituksena ei ole pudottaa rasvaa, sillä yhden viikon aikana sitä ei pysty hirveän paljon pudottamaan. tarkoituksena on siis vain korjata ruokailutottumuksia tai ainakin ohjata niitä oikeaan suuntaan. Opetella arvostamaan oikeaa ruokaa. Tästä ei pidäkään tehdä itselleen liian helppoa. Välillä saatoin yhden päivän aikana nauttia ainoastaan proteiinijauheita, mistä vatsa ei tosin juuri pitänyt. Hyvänä periaatteena voisi pitää sitä, että pyrkii syömään mahdollisimman paljon proteiinia luonnollisista lähteistä, eli lähinnä lihasta ja kalasta.

Toimiko se? Kyllä se vaikutti mieleen. Nyt on helpompi arvostaa kunnon ruokaa. Pahin nestepöhö häipyi. Ja kun söin nyt vkolopun enemmän hiilareita, tuntuu että koko yleisvointi parani heti. Tunnen itseni paljon voimakkaammaksi, sekä fyysisesti että henkisesti.

Onko tuo nyt sitten terveellistä. Ei. Mutta ei ole myöskään aiempi syömiseni. Joten jos se vaaditaan, että viikon syö askeettisesti että pystyy korjaamaan omia syömisiään vähän pidemmäksi aikaa, niin hyöty on suurempi kuin se haitta, mitä aiheutetaan. Ja ymmärrän, että maksa ei välttämättä pidä tuollaisesta ruokailusta, mutta kuten sanottua, tarkoitus on syödä vain 7 päivää noin.

Seuraava vaihe

Kahden viikon ylikuntokausi. Juuri ennen joulun vapaita on hyvä laittaa kroppa vastaanottavaisempaan olotilaan: kerjäämään ylimääräisiä kaloreita. Näistä vaiheista kerron kunhan saan seuraavan vaiheen loppuun.

Time is not important. Only life is.

Jeps, saatiin vihdoin ja viimein aikaiseksi kirjoitella tänne blogiinkin välillä.

Opin aika paljon uutta itsestäni lyhyessä ajassa. On paljon sellaisia asioita, joista ajattelin, etten ehkä pysty niihin. Mutta todellisuudessa ihminen pystyy paljon enempään kuin uskookaan. Fyysiset ja henkiset rajat on koeteltu, vaikka on joitain asioita joissa huomasi olevansa huonompi kuin odotti. Koen kuitenkin, että oli enemmän esteitä, joita ylitti. Hieman olen tosin hämmentynyt: tuntuu näin jälkikäteen, että muut ihmiset ehkä tietävät ja tuntevat minut itseäni paremmin. Positiivisella tavalla. En ole uskonut itseeni tarpeeksi.

Kurssit saatiin käytyä. Mutta kyllä sen jälkeen olikin aika ladata akkuja ihan huolella.

Pidin kunnon lay-offin. Siihen toki mahtui vähän flunssaakin joukkoon. Sain tosin pidettyä myös parhaan lomani ikinä, vaikka lomakohde olikin turisti-rysä. Mutta en kaivannutkaan mitään yllätyksiä: aurinko ja lämmin ilma olivat ainoa kriteerit. Ja kerrankin tuntuu että loman jälkeen akut on todella ladattu, toisin kuin perinteisen ryyppyreissun jälkeen...

Nyt on uusi treeniohjelma käynnissä. Mutta siitä joku toinen kerta.

Kiitokset kuitenkin kuuluvat niille ihmisille, jotka uskovat minuun enemmän kuin minä itse. Ehkä jonain päivänä alan itsekin uskoa. Keep your faith!

Training Days part II

Yksi viikko takana, kaksi jäljellä. Välillä tuntuu, ettei oikein jaksa innostua enempää, lannistuu yrittämästä. Sitten sanon itselleni: se on vain työtä. Ei se ole sen ihmeellisempää. 3 viikkoa. Se on lyhyt aika elämässä.

On tullut uitua ja juostua. Kummastakaan en pahemmin välitä. Mutta hammasta purren siitä pääsee, se on vain työtä.

Yllättävän nopeasti keho palautuu kovastakin treenistä. Ja kovakin treeni saattaa joskus toimia palauttavana. Pitää olla vaihtelua ja sitä olen saanutkin.

Lueskelin hieman T-nationia taas vaihteeksi ja silmääni osui juttu treenin intesiteetistä. Kirjoittaja oli Charles Poliquin, jolla on mielestäni usein aivan kahjoja ajatuksia treenaamisesta. Tosin hän myös yleensä perustelee hullut ajatuksensa. Tässä tapauksessa hän puhui treenaamisen kovuudesta. Ajatuksena olisi treenata 2 viikkoa niin kovaa, että kroppa kestää sen nipin napin... jos kestää. Sen jälkeen viiden päivän täydellinen lepo treenaamisesta. Ja treeni on todella niin kovaa, että kehosi on ylikunnossa lähes koko kahden viikon ajan.

Yksi esimerkki tulee taas mieleeni, vaikka se onkin sama kuin monessa muussakin kirjoituksessani: elokuva 300. Näyttelijät pidettiin tarkoin palautumisen ja ylikunnon välimaastossa heidän treenatessaan elokuvaa varten. Kaloreita sai sen mukaan, miten paljon treenasi. Heitä tosin valvottiin koko ajan ammattilaisten toimesta, mikä on ongelmana tällaisen perusharjoittelijan treeniohjelmassa.

Ja sitten on vielä se ongelma, että haluaakohan sitä kuitenkin lähteä salille niiden 5 päivän aikana? Yksi ratkaisu siihen on kehittää itselleen jotain tekemistä tuoksi ajaksi. Muutama projekti tuli heti mieleen.

Niinpä en aio säästää itseäni näiden kahden viikon aikana. Otetaan sitten vaikka viikko lepoa treenistä. Saattaa tulla tarpeeseen...

Training Days part I

Aika rankkoja päiviä tiedossa.

Tällä hetkellä vietän kolmen viikon kuntokuuria. Tähän sisältyy paljon kuntojumppaa, tekniikkaa ja kamppailulajeja. En ole paljoa ehtinyt tännekään kirjoittelemaan, mutta kyse ei ole kiireestä, vaan stressistä. Kuntokuuri on sekä fyysisesti että henkisesti raskasta.

Otetaan esimerkiksi tämä päivä.

Treenit

10km lenkki
45 min. potkunyrkkeilyä
45 min. vapaaottelua
45 min. maahanvientiharjoittelua

Periaatteessa voisi laskea yhteensä 4 tuntia harjoittelua. Tulos: nivuset ja pohkeet kipeinä. Tärykalvo puhkesi lyönnistä -> lääkärikäynti.

Ja nyt mennään vasta ensimmäisiä päiviä. Täytyy toivoa, että kroppa kestää tämän rääkin, sitten voikin pitää vähän lomaa harjoittelusta.

Ravinto näin raskaan harjoittelun aikana

Koska luulen tarvitsevani tällä hetkellä enemmän energiaa palautumiseen ja treenien läpi vetämiseen, olen syönyt aamupäivisin/päivisin rasvaista ruokaa, a'la A-dieetti, mutta sen lisäksi olen iltaisin nauttinut hyvin paljon hiilihydraatteja. Eli aamulla enemmän mieshormoneja liikkeelle ja iltapäivään enemmän "insuliinipiikkausta". So far so good.

Pitkäkestoisessa harjoittelussa elimistö kuluttaa hyvin nopeasti hiilihydraattivarastot eli lihaksen sokeritankit. Kun ne loppuvat, keho alkaa pyytämään ravinnoksi rasvaa. Mm. alppikiipeilijät käyttävät pääasiallisena ravintonaan rasvaisia tuotteita. Tai näin ainakin Mark Twight.

En usko että olisin selvinnyt niin hyvin tätä päivää ilman tätä ruokavaliota. Aika monelle onkin vaikeaa uskoa tuota rasvan käyttämistä energianlähteenä.

The Test

Pääsin aiemmin mainitsemastani testistä läpi!

Oli aika rankka testi. Olin pari aiempaa viikkoa on/off -flunssassa, mutta sain silti räävittyä juoksutestin ja kuntopiirin alta pois. Edellisenä iltana oli hieman kuumettakin, mutta ajattelin mennä kokeisiin joka tapauksessa.

Itseasiassa testin jälkeen oloni tuntui jo paljon paremmalta. Eräs vanha ystäväni aikanaan ehdottikin minulle, että kun tuntee flunssan tulevan tai on juuri siinä hilkulla että tulee kipeäksi, niin kunnon sykkeennostatus -jumppa voi auttaa. Kuumeisena ei saa tietenkään treenata!

Olen huhkinut nyt läpi Ross Enamaitin Infinite Intensity -treenejä, tietenkin omalla viilauksella: esimerkiksi intervallit olen hoitanut joko pitkäkestoisena treeninä tai sitten laitteilla. Samoin olen keventänyt itse kuntopiirejä. Yritän noudattaa ajatusta oman kehon kuuntelemisesta: jos treeni jättää liian väsyneeksi, se oli todennäköisesti liian kova. Jos treenistä tulee ärtyisäksi, olet ylikunnossa.

Voimapuolta olen treenannut High Intensityllä. Esim:

Treenit:

Reisiojentaja

Reisikoukistaja

Pec-Deck tai penkkipunnerrus

Taljasoutu

Pystypunnerrus käsipainoilla

Hauiskääntö

Ojentajapunnerrus taljassa

Pohjenousu

Vatsalaite

Tuo koko sarja vedetään yhdellä kertaa läpi, yhden kerran. Liikkeet tehdään aika hitaalla temmolla, pyritään maksimaaliseen rasitukseen. Aikaa tuohon treeniin menee yleensä 15 min.

Supplements.

Lisäsin ruokavalioon hieman lisäravinteita.

Tiedän, että pakettien kyljessä lukee aina, ettei lisäravinteita saa käyttää monipuolisen ruokavalion korvikkeena. Ei tuokaan kuitenkaan ihan yksiselitteinen ohje ole: jos jo syöt monipuolista ruokaa, mihin "#*/(:n tarvitset lisäravinteita ylipäätään? Niinpä tuo kyseinen teksti onkin varmaan laitettu kylkeen siksi, ettei joku ala elämään pelkällä hera-proteiinilla tai että tulisi käsitys, että kaiken maailman pulverit ovat terveellistä ravintoa.

Ne eivät ole.

Perustan mielipiteeni suoraan siihen, että yleensä lisäravinteet ovat niin käsiteltyjä, ettei niissä ole kuin prosentti niistä ravintoaineista mistä aine on alunperin revitty. Mutta niiden epäterveellisyydestä huolmatta niitä voidaan käyttää terveyden edistämiseen kuten painonpudottamiseen. Ja kyllä, tiedän että heran glyceeminen indeksi on alhainen eli sen pitäisi olla terveellistä. Jep. Niin kauan kuin kukaan ei mainitse sitä tosiseikkaa, että aika monelta ihmiseltä menee vatsa aivan sekaisin. Eli riippuu aika paljon yksilöstä.

Tällä hetkellä minulle on tarvetta saada painoa hieman putoamaan, joten lisäsin ravintooni juuri tuota heraproteiinia. Ajattelin kyllä kokeilla muna-proteiinia, jos saan sitä jostain hyppysiini.

Treenit

Tämän päivän aikana olen tehnyt seuraavat:

100 punnerrusta
50 leuanvetoa

Määrät näyttävät aika hurjilta, mutta olen tehnyt määrät sarjoissa päivän mittaan. Tarkoituksenani on tehdä tätä vajaan viikon ajan ja sitten pitää muutaman päivän lepo. Teen nuo määrät siis 7 päivää peräkkäin, yhteensä 700 punnerrusta ja 350 leuanvetoa. Siinä on kaikki yläkropan treenit mitä näille päiville suunnittelin. Jos kyseinen treeni kiinnostaa enemmän, kehoitan lukemaan T-Nation:in artikkelin aiheesta. Kyse ei ole siitä, että tarvitsisin lisää lihasmassaa, vaan pyrin ennemminkin lisäämään toistomääriä noissa liikkeissä. Viikon päästä on kuntotesti, johon tähtään. Kirjoitan sitten, kuinka onnistuin.

Finding Your Own Way, Part I

Treenit: Noviisi Triathlon
- 2,5 km juoksu
- 10 km pyöräily
- 400 m uinti

Ei kovin hääppöinen treeni, mutta sopivan rankka kun edellispäivänä tuli vedeltyä sprintti Triathloni aika kovaa.

Tänään aamulla: Density Training
- 5 min lyöntejä säkkiin
- 5 min 10kg Ball-Slam
- 5 min rinnalleveto kevyellä painolla

Tänään iltapäivällä: Triathlonin harjoittelua
- 40 km pyöräily
- 200 m uinti (lähinnä palauttavana)

Kuten noista treenimääristä huomaa, tulee treenattua aika paljon tällä hetkellä. Siitä pääsenkin päivän otsikkoon...

UUDEN ETSIMISTÄ

Olen jo jonkin aikaa noudattanut Anabolista dieettiä ja alkanut nyt lomalla luisumaan kohti Paleoliittista dieettiä (hieman enemmän hiilihydraatteja). En ole tosin luopunut rasvaisesta ruuasta, vaan olen vain ottanut vihanneksia ja hedelmiä ruokavalioon enemmän mukaan.

Olen käyttänyt aika paljon aikaa ravintoasioiden selvittelyyn. Vaikka hylkäsin happo-emäs tasapainon miettimisen jo jokin aika sitten, päätin silti pitää aamupalalla tuon greippimehun mukana koska aloin pitää siitä. Ja huomasin tuossa jossain sivustolla tutkimuksenkin, jossa todettiin yhden greippimehu-lasillisen päivässä pudottavan painoa vaikka ei muita muutoksia ruokavalioonsa tekisikään. Mutta palataan asiaan.

Aion nyt kokeilla ensimmäistä kertaa rakentaa itselleni ruokavaliota, joka sopisi tähän elämäntilanteeseen. Täytyy ottaa huomioon kuinka paljon saatan päivässä treenata. Ei ole mitenkään tavatonta, että treenaan neljä päivää putkeen, kovia treenejä 3-4 ja kevyempiä saman verran. Voisin väittää, että välillä treenaan kuin ammattilainen määrien puolesta vaikka käyn normaalisti töissä.

Suunnitelma on tämä:

- Treenipäivinä treenaan kalorivajeella, noin 2000-2500 kcal.
- Lepopäivinä syön enemmän, tarkoittaen enemmän hiilihydraatteja tms.
- Jos huomaan "ylikunnon" lähestyvän, otan ns. cheat-päivän lepopäiväksi

Treenipäivä: treenaan yleensä työpäivinä. Minun pitää siis olla skarppina. Huomasin AD:llä, että tulen hieman aggressiiviseksi päivinä, jolloin nautin isomman määrän rasvaista ruokaa. Tämä on hyvä päivä olla töissä: saan enemmän aikaiseksi kun olen sopivalla tavalla ärtynyt. Minulla ei myökään ole niin paljon aikaa syödä ja rasvainen ruoka pitää nälän poissa paremmin kuin hiilihydraatit. Saatan siis treenata aika paljon: saatan pyöräillä/kävellä/juosta töihin 8km, tehdä perillä lihaskuntojumpan ja myöhemmin (esim. työpäivän jälkeen) käydä painimassa tai muuten kamppailemassa. Eli kalorivaje saattaa olla todella suuri työ/treenipäivänä.

Lepopäivä: olenko ainoa ihminen maailmassa, jolla on tylsää lepopäivänä? Sitä huomaa ajattelevansa ruokaa jatkuvasti. Siksi olen miettinyt tätä kokeilua. Aion hoitaa "palautumisen" vasta treenipäivien jälkeisinä lepopäivinä. Onko tämä huono idea, saattaa joku miettiä. Eikö nimenomaan niinä päivinä, jolloin treenaat eniten, pitäisi nauttia myös eniten kaloreita? Tästä on olemassa ristiriitaista tietoa. Asiaa voisi pohtia esim tältä kantilta:

Oletko joskus ollut aivan kipeänä edellisen päivän treeneistä? Niin kipeä, ettet ole pystynyt kävelemään kunnolla?

Olisiko nyt siis järkevää olla syömättä kunnolla lepopäivänä? Ei minun mielestäni, kehohan kertoo sinulle, että olet rikki, väsynyt, uupunut. Kehosi suorastaan vaatii rakennusaineita. Ihmiskeho on järkevä koneisto, se ei elä kellon tai almanakan mukaan.

Cheat-päivä: kaloreilla tai ruuan laadulla ei ole mitään merkitystä. Söin tässä yhtenä päivänä 9100 kcal kun pidin cheat-päivän. Yritin syödä 12 000, mutta illalla oli vaan niin täysi olo, ettei mahaan mahtunut enempää. Cheatillä on oma tarkoituksensa ja se on ensinnäkin käynnistää hidastunut aineenvaihdunta uudelleen. Toiseksi, se antaa lepoa mielelle (saa syödä mitä haluaa, mistään ei tarvitse luopua lopullisesti).

Alun loppu

No niin, aion kokeilla tätä systeemiä muutaman viikon, riipuen toki siitä, miten keho alkaa käyttäytymään tämän uuden menetelmän avulla. Jos huomaan lihovani, katson hieman enemmän syömieni ruokien perään. Jos taas huomaan kehon alkavan näyttää paremmalta, niin jatkan edelleen. Oppiminen jatkuu...